Jos tämän vuoden pelikomeetta on mainittava, se on ilman muuta PUBG eli Playerunknown’s Battlegrounds. Suhteellisen nimettömän Blueholen tekemä peli ylsi Steamissa yli 30 miljoonan myyntiin jo early access -vaiheessa eli ennen virallista julkaisua. Peli on ollut jo viikkokausia Steamin ylivoimaisesti eniten pelattu peli.
Kyseessä on Nälkäpeli-henkinen selviytymistaistelu, jossa pelaaja hyppää laskuvarjolla 99 muun pelaajan kanssa saarelle tavoitteenaan olla viimeisenä hengissä (tiimipelin kyseessä ollessa viimeisenä ryhmänä elossa). Yksinpeliä ei ole tarjolla lainkaan, ja kaikki pelit pelataan verkossa.
Tavoitteen saavuttamisessa auttavat rakennuksista löytyvät aseet ja tarvikkeet sekä satunnaiset ajoneuvot. Lisää tulee laskuvarjopudotuksina pelin edetessä. Peli ei ole missään nimessä reilua: toiset saavat parempia leluja kuin toiset. Viikatteella ei rynnäkkökiväärille pärjää – ainakaan matkan päästä.
PUBG:in juju on siinä, että pelialue kutistuu ajan myötä. Kukkulan huippu ja kiikarikivääri ei siis ole avain voittoon, sillä ennen pitkää on lähtö edessä. Ei siksikään, että osia saaresta pommitetaan välillä ja siirtyminen tällöin on käytännön pakko.
Ja sitten ne tosiasiat: Peli on todella karu. Ja kömpelö. Kontrollit ovat tahmaisia, ruudunpäivitysnopeus tahmaista ja valikot kamalia.
PUBG ei myöskään ohjaa pelaajaansa kädestä pätkääkään. Tutoriaaleja ei ole, ja näppäinasettelutkin opetellaan valikosta pelin aikana. Niin ikään karttaan/karttoihin pääsee tutustumaan vain pelin aikana.
Englantilainen tubettaja jackfrags esittelee pelin uudemman kartan Miramarin:
Jos video ei näy yllä, katso se täältä.
Pelin jättimenestys herätti Microsoftin, joka sai sen käännätettyä Xbox Onelle pikavauhtia. Kaupallisesti tämä saattoi olla hyvä veto, sillä linjoille ilmestyi saman tien yli miljoonaa innokasta xboxaajaa, vaikka peli julkaistiin game preview -muodossa, eli keskeneräisenä esikatseluversiona.
Jos peli on pc:llä kömpelö, se on sitä konsolilla vielä enemmän. Etenkin tarvikevalikossa seikkaileminen saa irvistyksen nousemaan kasvoille, mutta myös perustoiminnot ovien aukomisesta ja tavaroiden poimimisesta alkaen ovat pökkelöyden riemujuhlaa.
Xbox-versio on saanut paljon kritiikkiä ruudunpäivitysnopeudestaan. Xbox One X -versiolla se on nipin napin pelattavissa, perus-boksilla asiat ovat varmasti huonommin.
Tästä huolimatta PUBGia tekee mieli pelata. Se on samaan aikaan todella koukuttava ja karu. Tavaran haalimisen myötä hahmo kehittyy supertappajaksi, jonka matka saattaa katketa yhteen tai kahteen tarkkuuskiväärin laukaukseen.
Mitä silloin tekee mieli tehdä? No yrittää uudelleen. Juuri tässä piilee PUBGin kauneus.
Pc-versio päivittyi juuri versioon 1.0, mikä toi tullessaan muun muassa hieman sujuvamman pelattavuuden, toisenkin kartan muutamalla uudella aseella sekä mahdollisuuden pelien jälkikatseluun.
Xbox-versio ei ole vielä päivitystä täysversioon saanut. Taannoinen pikkukorjaus sujuvoitti peliä hieman, mutta sujuvasta pelikokemuksesta ollaan vielä kaukana.
Entä kannattaako peliä ostaa? Riippuu. Etupäässä siitä, kestääkö kärsivällisyys viime vuosikymmeneltä olevaa (tai jopa varhaisempaa) pelikokemusta. Parhaimmillaan PUBG on todella riemukasta, pahimmillaan erityisen turhauttavaa. Jälkimmäistä vielä enemmän pelikonsolilla.
PUBG on pegi-ikäluokitukseltaan 16.
