Kommentti: Slushissa oli yksi juttu ylitse muiden – mutta kestääkö se aikaa? - Digitoday - Ilta-Sanomat

Kommentti: Slushissa oli yksi juttu ylitse muiden – mutta kestääkö se aikaa?

”Vuosimallin 2017 Slushin ydin ei ollut prinsseissä tai entisissä varapresidenteissä. Takaa löytyi vahva maailmanparantamisen sanoma, mutta kestääkö se?” kysyy toimittaja Henrik Kärkkäinen.

1.12.2017 20:16

Miten pystyy innostumaan kymmenettä kertaa, kun se pitää vieläpä tehdä tietyllä päivämäärällä marras–joulukuun vaihteessa? Kas siinäpä Slushin ongelma.

Tätä ongelmaa Slush ratkoo vuosittain, sillä se on startup-tapahtuman elinehto. Vaihtoehtoja ei nimittäin ole. Kyseessä ovat Suomen suurimmat innostumismessut, ihan sama, mitä muuta nimeä niistä käytetään.

Slushissa tapaavat sijoittajat, startupit ja jotakuinkin kaikki alan silmäätekevät ja wannabet. Tapahtuman tärkein tehtävä on luoda innostumisen ilmapiiri (en sano pöhinä, sitä sanaa on kuultu jo ihan riittävästi). Suurin osa ihmisistä ei tule Slushiin hakemaan rahoitusta, vaan tukea ja uskoa.

Osa onnistuu, suurin osa ei. Sitkeimmät yrittävät uudelleen. Ja uudelleen.

Yksi onnistujista oli Slush, joka ei miljoonabisnestä pyörittävänä tosin ole enää startup. Tapahtuma keksi itsensä onnistuneesti uudelleen, ainakin esiintyjäkaartinsa puolesta. Jos kiinalaisen teknologiajätti Tencentin Martin Lau tai muut tekniikkapomot eivät olleet riittävän kiinnostavia, niin Al Gore, Sauli Niinistö, prinssi William ja prinssi Daniel ovat kunnioitusta herättävä lista.

Prinssi William (vas.), presidentti Sauli Niinistö ja prinssi Daniel Slushissa torstaina.

Toki pitää myös paikkansa, että mitä isompi kiho, sitä vähemmän he uskaltavat sanoa. Siksi kiinnostavimmat teemat löytyivät muualta kuin tähtipuhujien sanoista.

 Suurin osa ihmisistä ei tule Slushiin hakemaan rahoitusta, vaan tukea ja uskoa.

Tämän vuoden teemat oli helppo nähdä: ne olivat tekoäly (ja siihen liittyvä koneoppiminen) sekä lohkoketjut eli lukemattomille koneille rakennetut tietokannat.

Tekniikoihin liittyvät painotukset olivat jopa hulvattoman teknologiaoptimistista. Tekoälyä tarjottiin niin ilmastonmuutoksen torjuntaan, liikenneonnettomuuksien vähentämiseen kuin sairauksien hoitoon. Esimerkiksi BenevolentAI:n Ken Mulvany hahmotteli, miten tekoäly kehittää hoitohypoteesejä sairauksiin, joihin ei ole hoitoja (niitä on muuten noin 8 000 muuten).

Esiin nousivat erityisen vahvasti startup-kulttuurin mahdollisuudet muuttaa maailmaa. Uusilla bisnesmalleissa tavoitellaan voiton lisäksi oman jäljen – yleensä parantavan – jäljen jättämistä maailmaan.

Iso kysymys toki on, miten kauniit puheet muuttuvat teoiksi myöhemmin. Kun yritys saa toivomansa läpimurron, ovatko pörssiin listautuvan firman tavoitteet vielä samoja kuin alkuaikojen idealismin aikana?

Mutta ihan objektiivisestikin hyviä uutisia oli tarjolla. Mitä tulee teknologiayrityksiin, Eurooppa voi hyvin ja vaakakuppi on kallistumassa tännepäin.

Euroopan tekniikkayhtiöiden tilasta puhunut Atomicon Tom Wehmeier sanoi, että eurooppalaisten kehittäjien määrä on noussut 5,5 miljoonaan. Yhdysvalloissa vastaava luku on 4,4 miljoonaa. Hurjassa nousussa on myös eurooppalaisiin teknologiayrityksiin tehtyjen sijoitusten määrä.

Eiköhän noilla eväillä ensi vuonnakin Slush järjesty.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?