Näin Supercell nosti perustajansa miljonääreiksi

rac

Julkaistu: , Päivitetty:

Verot
Peliyhtiö Supercellin perustajien nousu eniten tienaavien kärkeen on ollut nopea.
Seitsemän peliyhtiö Supercellin perustajaa nousi viime vuoden tulojen perusteella Suomen kymmenen suurituloisimman joukkoon. Nousu miljonääriluokkaan on ollut ripeää, sillä peliyhtiö on perustettu vuonna 2010.

Yhtiön ensimmäinen toimisto oli 30 neliön huone Espoon Niittykummussa. Nyt yhtiön päämaja on Helsingin Ruoholahdessa alunperin Nokian tutkimuskeskukseksi rakennetussa toimistotalossa.

Supercellin perustajilla oli kuitenkin vankka pohja pelialalla. Esimerkiksi toimitusjohtaja Ilkka Paanasen sekä Mikko Kodisojan tausta on peliyhtiö Sumeassa, joka myytiin yhdysvaltalaiselle Digital Chocolatelle vuonna 2004.

Supercelliin liittyivät myös nykyinen pelinkehitysjohtaja Lassi Leppinen, pääohjelmoija Visa Forstén, palvelinarkkitehti Niko Derome ja pääartisti Petri Styrman, jotka tunsivat toisensa aiemmista peliyrityksistä.

Yhtiö onnistui jo alkuvaiheissaan keräämään miljoonien rahoituksen kansainvälisiltä ja kotimaisilta rahoittajilta, mikä antoi sille aikaa kehittää ja hylätä pelejä todellisen hitin löytämiseksi. Ensimmäisten epäonnistumisten jälkeen yhtiö julkisti kesällä 2012 Hay Day -mobiilipelin, joka nousi Yhdysvalloissa muutamassa kuukaudessa tuottavimpien pelien joukkoon.

Varsinaiseksi hitiksi muodostui kuitenkin saman vuoden elokuussa julkaistu Clash of Clans, jota luomassa oli myös Supercelliin liittynyt Lasse Louhento, jolla muiden tapaan oli jo pitkä kokemus pelialalta.

Pelistä tuli lähes välitön hitti, ja se on pysynyt Yhdysvaltojen markkinoilla tuottavimpien pelien joukossa. Tämän jälkeen yhtiö on onnistunut tuottamaan myös erittäin hyvin menestyneet Boom Beach- sekä Clash Royale -mobiilipelit.

Yhteistä Supercellin peleille on, että niiden lataaminen on ilmaista, mutta suuret tuotot syntyvät pelin sisäisellä myynnillä. Esimerkiksi Clash of Clansissa pelaajat voivat ostaa rahalla niin sanottuja timantteja, gemejä, joiden avulla voi pelissä edistyä nopeammin. Kertamaksun sijasta pelaaja saattaa siis panna pelaamiseen rahaa toistuvasti saadakseen uudestaan lisäetua. Vaikka peleissä voi edetä myös ilmaiseksi, on ansaintamallin herättänyt arvostelua, sillä sen epäillään koukuttavan peliriippuvaisia.

Vuonna 2013 alussa yhtiö teki optio-ohjelmalla kaikista vakituisista työntekijöistään osakkeenomistajia, tosin yhtiön perustajat ovat säilyneet suurimpina henkilöomistajina. Yhtiön arveltiin tuolloin tekevän 1,8 miljoonaa euron liikevaihtoa päivässä.

Jo saman vuoden lokakuussa Supercell teki työntekijöistään rikkaita, kun japanilainen teleyhtiö Softbank ja sen peliyksikkö GungHo ostivat 51 prosenttia sen osakkeista 1,1 miljardilla eurolla. Kaikki yhtiön omistajiin kuuluvat saivat myydä osakkeitaan 51 prosentilla. Sekä Paananen että Kodisoja tienasivat osakkeistaan noin 170 miljoonaa euroa.

Yrityskauppojen ehtona oli muun muassa Supercellin pääkonttorin säilyttäminen Suomessa. Paananen ja Kodisoja ovat olleet tunnollisia veronmaksajia, ja kumpikin maksoi kaupasta yli 54 miljoonan euron verot.

– Me ollaan saatu paljon apua yhteiskunnalta, ja nyt on meidän vuoro maksaa takaisin, Paananen sanoi muun muassa Helsingin Sanomien mukaan.

Julkisuutta yleensä välttelevät Paananen ja Kodisoja kertoivat tämän vuoden alussa myös perustamastaan Me-hyväntekeväisyyssäätiöstä, joka pyrkii vähentämään nuorten syrjäytymistä. Kunnianhimoinen tavoite on, ettei Suomessa olisi vuonna 2050 yhtään syrjäytynyttä nuorta.

Kauppasumma oli pörssilistaamattomalle yhtiölle Suomessa ennenkuulumaton, ja sen perusteella vain kolmevuotiaan yrityksen markkina-arvo oli noussut 2,2 miljardiin euroon. Vuonna 2015 Softbank kasvatti osuuttaan Supercellistä yli 70 prosenttiin, mutta tällä kertaa omistustaan myivät voittojaan kotiuttavat sijoitusyhtiöt.

Viime vuonna yhtiö teki 2,1 miljardin euron liikevaihdolla 917 miljoonan euron käyttökatteen. Saman vuoden aikana Softbank myi osuutensa kiinalaiselle Tencent-yhtiölle noin 6,5 miljardilla eurolla.

Tencent omisti viime vuoden tietojen perusteella yhtiöstä 81,6 prosenttia. Paanasen osuus oli 6 prosenttia ja Kodisojan 5,3 prosenttia. Paanasen ansiotulot nousivat viime vuonna lähes 48 miljoonaan euroon ja Kodisojan yli 42 miljoonaan euroon.

Ansiotulojen suuruus selittyy osin muilla asioilla kuin maksetulla palkalla, sillä esimerkiksi osingonmaksut ja osakkeita optio-oikeudet näkyvät verotuksessa ansioverotuksen puolella.

Alla olevalla videolla Suomen 10 kovatuloisinta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt