Uudessa hittiharrastuksessa vaanii vaara – ”Yksi tyhmä ihminen riittää, että onnettomuus tapahtuu”

Lennokkien eli dronejen määrä lisääntyy Suomessa nopeasti. Nopeasti halpenevat laitteet tulevat nyt muidenkin kuin vakavien harrastajien ulottuville. Säännöksistä tiedetään kuitenkin kovin vaihtelevasti.

Lennokkivalmistaja DJI on painanut Spark-kuvauskoperin hinnan 600 euroon. Hinnalla tavoitellaan ihmisiä, joilla ei ole aiempaa kokemusta lennokeista.

16.6.2017 13:25

Dronet eli lennokit tai nelikopterit kasvattavat suosiotaan nopeasti. Monet ovat povanneet vuodesta lennokkiharrastuksen läpimurtovuotta, sillä laitteiden hinnat ovat rajussa laskussa.

Kuluttajalennokkien markkinajohtaja DJI esitteli hiljattain Spark-lennokkinsa, jota myydään Suomessa 600 eurolla. Suurista jälleenmyyjistä esimerkiksi teleoperaattorit DNA ja Elisa ovat ottaneet lennokin valikoimiinsa.

Aiemmin sotilas- ja harrastajavempeleiksi miellettyjä lennokkeja markkinoidaan nyt tavallisille kuluttajille.

– Nelikoptereiden myynti on yllättänyt kaikki odotuksemme. Laitteiden ominaisuudet paranevat koko ajan, mikä ruokkii markkinaa. Nähdessään vaikka kesämökkiään kuvatun ilmasta, kuluttajat ymmärtävät, miten mielenkiintoisesta asiasta on kysymys, kertoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

– Dronet tulevat asemoitumaan ajan myötä vakioelektroniikaksi, lähes joka kodin laitteeksi, sanoo Elisan liiketoimintajohtaja Jan Virkki Ilta-Sanomat Digitodaylle.

Koptereita valmistavan DJI:n viestintäpäällikkö Matt Bailey kertoo, että yhtiön uuden, noin 600 euron Spark-lennokin kohderyhmä alkaa jo 16-vuotiaista.

 Edes perusasioita ei välttämättä osata.

Lennokkien yleistyminen herättää kysymyksiä turvallisuudesta. Kun droneja ohjaavat myös muut kuin ammattikuvaajat ja vakavat alan harrastajat, onnettomuusriski kasvaa. Viime kuussa lennokki aiheutti vaaratilanteen lääkärihelikopterille Pirkkalassa.

– Yksi tyhmä ihminen riittää, että onnettomuus tapahtuu ja sitten vaaditaan kopterien rekisteröimistä ja pakollista koulutusta. Kaikkien etu olisi, että harrastus pysyy vapaana, lennokkiharrastaja Jonne Backhaus sanoo.

Backhaus pitää suurimpana riskinä yleisötilaisuuksia, joissa lennokit pörräävät ihmismassojen yllä usein ilman lupaa.

– Ihmiset haluavat kuvata suosikkibändiään. Esimerkiksi [30 000] kävijän Rockfestissä Vantaalla oli paljon luvattomia droneja. Kun signaali katkeaa ja 900 kierrosta minuutissa pyörivä propelli iskeytyy jonkun poskeen, tulee rumaa jälkeä. Backhaus sanoo.

– Ei ole mikään salaisuus, että DJI:n koptereitakin on lähtenyt ohjaajalta karkuun, Backhaus jatkaa.

Harrastajan mukaan monien aloittelijoiden puutteet tietämyksessä ovat isoja: Lentokieltoalueista ei tiedetä, kuten ei myöskään sitä, että niitä ympäröi vielä laajempi alue, jossa lennokki ei saa nousta yli 50 metrin korkeuteen. Monelle on myös uutinen, että lennättäjän täytyy säilyttää koko ajan näköyhteys droneen.

Lisäksi on paljon alueita, joissa lennättäminen vaatii lupaa. Harva on myökään tietoinen siitä, että lennokissa tulisi olla omistajan nimi ja yhteystiedot.

– Edes perusasioita ei välttämättä osata, Backhaus toteaa.

DJI:n viestintäpäällikkö Matt Baileyn mukaan laitteiden turvallisuutta on lisätty muun muassa ohjelmistolla, joka estää koptereita törmäilemästä ja pakottaa laitteen noudattamaan lentokieltoalueita. Lisäksi laitevalmistaja tarjoaa turvallisuustietoa esimerkiksi videoiden muodossa.

Lennokkiharrastaja Backhaus huomauttaa kuitenkin, että DJI:n suomalaiset lentokieltoalueet eivät vastaa täysin todellisuutta. Esimerkiksi Helsinki-Malmin kenttää ympäröivä suoja-alue puuttuu kokonaan, ja Olympiastadion on määritelty pysyväksi lentokieltoalueeksi, vaikka se on sitä vain yleisötapahtumien aikana.

– Kukaan ei pakottaisi meitä lisäämään lentokieltoalueita laitteisiin. Teemme sen vapaaehtoisesti, Bailey sanoo ja toteaa yhtiön tutkivan ohjelmistossa olevia puutteita.

Törmäysvaaran lisäksi lennokeissa puhuttaa yksityisyys. Lennokilla on mahdollisuus tirkistellä ja kuvata esimerkiksi naapurin pihaa, ja loukata yksityisyyden suojaa. Tämä saattaa johtaa myös ylilyötyihin vastareaktioihin. Hiljattain 60-vuotias mökkeilijä ampui haulikolla kuvauskopterin alas.

Aavikko sanoo, että DNA laittaa myymiinsä koptereihin mukaan tietopaketin, joka perustuu Trafin ohjeisiin sekä operaattorin omiin neuvoihin. Virkki sanoo myös Elisan valistavan asiakkaitaan turvallisuusasioista. Tietopakettien ongelma on kuitenkin se, että ne voi jättää omaan arvoonsa.

Lennokkien lennättämisestä on saatavilla lisätietoa Trafin usein kysytyistä kysymyksistä sekä lennättämisohjeista. Lisäksi OpenStreetMapsista löytyy suuntaa-antava ilmailukartta lennokkiharrastajille lentokieltoalueista.

Monin paikoin on vaadittu kopterien rekisteröimistä samalla tavalla kuin moottoriajoneuvojen. Mitä mieltä sinä olet? Ota kantaa alla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?