Made in Finland: Älypuhelin näyttää ruokaisan vaatekaapin - Digitoday - Ilta-Sanomat

Made in Finland: Älypuhelin näyttää ruokaisan vaatekaapin

Lähiruokaa New Yorkissa.

Lähiruokaa New Yorkissa.

Julkaistu: 9.6.2017 7:00

Aalto-yliopiston lähiruokainnovaatio mittelee isoista rahoista kansainvälisessä ideakilpailussa. Suunnitelmat ovat suuret ilman voittoakin.

Aalto-yliopiston kansainvälinen tiimi kehittää Foodgrid-nimistä sovellusta kaupunkiviljelyn kasvattamiseksi. Se tarkoittaa ruoantuotantoa lähempänä kuluttajaa kuljetuksen aiheuttamien saasteiden vähentämiseksi.

Tiimin tavoitteena on yhdistää lähiviljelijät maanomistajiin ja kaupunkilaisiin älypuhelimiin ladattavan mobiilisovelluksen ja verkkopalvelun avulla.

Sovelluksen on määrä kertoa muun muassa, mitä kannattaa kasvattaa eri vuodenaikoina ja missä päin maailmaa, ja onko käyttäjän seudulla muita ihmisiä, joita kiinnostaa viljely kaupunkialueilla.

Muita toimintoja ovat viljelypalstojen jakaminen ja vuokraaminen sekä maataloustuotteiden jakelu ja myynti paikallisesti.

Testaaminen alkamassa pian

Foodgid on päässyt finaalikolmikkoon tietoliikenneyhtiö Ericssonin kilpailussa nimeltä Ericsson Innovation Challenge. Sen teemana on tänä vuonna ruoan tulevaisuus. Voittajatiimi saa kaikkiaan yli 50 000 euron edestä palkintoja hankkeensa edistämiseen.

Tohtoriopiskelijoista koostuvan tiimin jäsen ja maisema-arkkitehti Elisa Lähde kertoo, että Foodgridiä pusketaan eteenpäin joka tapauksessa, vaikka voittoa ei tulisi.

– Rakennamme parhaillaan palvelua, ja kaavailemme sen pilotointia kesän lopulla. Siinä vaiheessa ihmisiä voisi kutsua kirjautumaan palveluun ja kokeilemaan sitä, Lähde sanoo.

Graafinen suunnittelija Tania Rodriguez-Kaarto kertoo keskustelujen olevan käynnissä paitsi sijoittajien, myös muun muassa Helsingin kaupungin kanssa. Foodgridistä saatetaan luoda liiketoimintaa, tai sitten siitä muodostuu eräänlainen ajatushautomo. Joukkorahoitus on yksi vaihtoehto pääoman kasvattamiseksi.

Kattoruokaa

Helsinki on yksi maailman vihreimmistä kaupungeista. Urbaaniviljelylle on helppo nähdä mahdollisuuksia kaupungissa, jossa viheralueet kirjaimellisesti halkovat sitä. Mutta onko muualla vaikeampaa löytää tilaa ruokafarmeille?

– Maailmalla on jo niin sanottuja vertikaalisia farmeja. Ne ovat rakennuksia, jotka on tehty pelkästään ruoan tuottamista varten. Tuotantoon ei välttämättä tarvita vapaata maapinta-alaa, Rodriguez-Kaarto huomauttaa.

Lähteen mukaan viheralueet uhkaavat kutistua Helsingissäkin tulevaisuudessa. Ruokaa voidaan kuitenkin kasvattaa vaikkapa talojen katoilla tai huoneiston sisällä vaatekaapeissa nykyaikaisen led-valaistuksen avulla.

Toisena haasteena ovat ennakkoluulot saasteista. Kaikki kuluttajat eivät usko kaupungissa tuotetun ruoan olevan yhtä puhdasta kuin maaseudulta tuotu sapuska.

– Se voi olla ongelma Kiinan tai vaikka Afrikan mantereen joissakin suurissa kaupungeissa, joissa ilmanlaatu on todella huono. Mutta esimerkiksi Helsingissä ilmanlaatu on lähes yhtä hyvä kuin muuallakin Suomessa, Elisa Lähde arvioi.

Asia toimii myös käänteisesti. Tania Rodriguez-Kaarto on kotoisin Meksikosta. Hänen mukaansa kaupungin kattojen vihreistäminen on yksi tapa, jolla pahoista saasteongelmista kärsineen Mexico Cityn ilmaa voidaan puhdistaa.

– Ja esimerkiksi New Yorkissa kaupunkiviljelijöiden määrä on kasvanut rajusti viimeisen viiden vuoden aikana. Vaikka kyseessä on iso metropoli, jopa siellä voi syödä kaikkea, mitä Manhattanin katoilla on tuotettu, Rodriguez-Kaarto korostaa.

Voittaja selviää ensi viikolla

Foodgridin vastassa Ericssonin kilpailun finaalissa on kaksi joukkuetta Intiasta.

Snap aikoo tehdä maaperänäytteiden ottamisesta halvempaa viljelijöille päästämällä heidät kiinni reaaliaikaiseen tietoon maaperän tilasta.

Joukkue nimeltä Enigma puolestaan yrittää vähentää kuoriaisvahinkoja riisin säilytyksessä laitteella, joka tunnistaa tuholaisten läsnäolon ja tartunnan laajuuden myrkyttämisen säätelemiseksi.

Kilpailuun rekisteröitiin kaikkiaan yli 900 ideaa 75 maasta. Semifinaaliin valittiin kolmetoista joukkuetta ympäri maailman. Kilpailun finaaliseremonia on Tukholman Nobel-museossa maanantaina 12. kesäkuuta.

Tuoreimmat osastosta