Digitoday

Avaruusbisnes on ihmeellistä: Suomalaiset satelliitit laukaisulimbossa

Julkaistu:

Aikataulut poksahtelevat avaruusteollisuudessa tuon tuostakin, mutta Aalto-1:n ja Aalto-2:n kohtaamat vastoinkäymiset yllättivät silti projektin vetäjän.


Aalto-yliopisto kertoo, että Suomen kautta aikojen toinen satelliitti, Aalto-2, on nyt valmis avaruuslentoa varten.

Tilanne on erikoinen, koska Suomen ensimmäistä satelliittia Aalto-1:tä ei ole vieläkään laukaistu avaruuteen ja tällä hetkellä sen on määrä tapahtua syys–marraskuussa aiemmin arvioidun heinäkuun sijaan.

Aalto-2:n laukaisu on ajoitettu loppuvuodelle, joten periaatteessa on mahdollista, että Aalto-2 pääsee avaruuteen ennen Aalto-1:tä, projektin vetäjä, apulaisprofessori Jaan Praks kertoo.

– Onhan tämä viivästys ollut yläkanttiin odotuksiin verrattuna, Kiinasta tavoitettu Praks sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Yliopistolle ei sinänsä ole väliä, kumpi satelliiteista laukaistaan ensin, mutta niiden päällekkäin osuneet laukaisuvalmistelut ovat aiheuttaneet Praksin mukaan "melkoisia aikataulupaineita". Niistä on kuitenkin selvitty.

Molempien satelliittien piti olla avaruudessa jo vuosia sitten. Syitä viivästyksille on useita. Aalto-2-satelliitin laukaisija vaihtui useampaan kertaan, kun taas SpaceX:n Falcon 9 -raketin laukaisu epäonnistui viime vuonna ennen Aalto-1 -laukaisua, ja tutkinta aiheutti yli puolen vuoden viivästyksen.

Myös Orbital ATK:n Antares-raketti räjähti laukaisun jälkeen viime vuonna. Onnettomuudet siirsivät monia avaruustehtäviä, kun ongelmien syyt piti selvittää juurta jaksain ennen uutta laukaisua.

Samalla pienemmille tehtäville, kuten Aalto-satelliiteille, on löytynyt aiempaa nihkeämmin tilaa kantorakettien kärjestä, kun kansainvälistä ISS-avaruusasemaa palvelevat kriittisemmät hyötykuormat ovat kiilanneet muiden projektien edelle.

Aalto-2:n rakentaminen alkoi vuonna 2012 jatko-opiskelijaprojektina, kun ensimmäiset opiskelijat valmistuivat diplomi-insinööreiksi Aalto-1-projektin parista.

Aalto-2 osallistuu kansainväliseen QB50-tehtävään, jonka tarkoituksena on tuottaa ensimmäistä kertaa kattava malli Maan ilmakehän ja avaruuden välisen rajakerroksen termosfäärin ominaisuuksista.

Projektiin osallistuu yhteensä 50 nanosatelliittia, jotka laukaistaan ISS-asemalta satelliittiryppäänä matalalle kiertoradalle.

Aalto-1:n kustannukset ovat yliopistolle 240 000 euron luokkaa, kun taas Aalto-2 maksoi 20 000 euroa QB50:n maksaessa leijonanosan kuluista.

Kommentit

    Näytä lisää