Tutkija tyrmää väitteen suomalaisista diginatiiveista - Digitoday - Ilta-Sanomat

Tässäkö suomalainen "diginatiivi"? Edes Google-haku ei onnistu

Käsite vanhempiaan fiksummista ja taitavammista ”diginatiiveista” nuorista ei kestä lähempää tarkastelua, väittää koulutuksen asiantuntija Pasi Sahlberg. Oikeasti nuorilla on vaikeuksia jo Googlenkin käytössä. Lisäksi nuorten on entistä vaikeampi keskittyä ja ajatella syvällisesti, opettajat arvioivat.

9.5.2016 7:30 | Päivitetty 9.5.2016 0:21

Ajatus, että tietotekniikkaa käyttävä nykynuoriso olisi paljon vanhempiaan älykkäämpiä, saa koulutuksen asiantuntijalta täystyrmäyksen.

– Kyseessä on myytti, sanoo Pasi Sahlberg, joka parhaillaan on vierailevana professorina Harvardin yliopistossa. Sahlbergilla on takanaan ura opettajana, koulun johtajana sekä tutkijana, ja hän on kirjoittanut aiheesta Suomalaisen koulun menestystarina -nimisen kirjan.

– Ei ole mitään näyttöä siitä, että internetin, älylaitteiden tai teknologian suurkuluttajat olisivat parempia ongelmanratkaisijoita ja tiedonkäsittelijöitä, tai luovempia ja tehokkaampia oppijoita kuin muut.

1990-luvulla syntyneistä kännykän ja tietokoneen käyttöön jo lapsuudestaan saakka tottuneista nuorista on alettu käyttää nimitystä diginatiivit. Heidän on väitetty hallitsevan tekniikan käytön vanhempiaan ja opettajiaan paremmin.

Opettajat: Sähköpostista ei osata kirjautua ulos

Esimerkiksi Ylen haastattelemat opettajat kuitenkin kertovat muuta. Teinit eivät hallitse tekstinkäsittelyohjelmia, lisätä liitetiedostoa sähköpostiin tai kirjautua ulos sähköpostista. Myöskään tiedon haku Googlella ei onnistu.

– Keskittymistä vaativa lukeminen ja syvällinen ajattelu vaikkapa matematiikan tehtävien parissa on monien opettajien mukaan nuorille nykyisin hankalampaa kuin ennen, lisää Sahlberg.

Sahlbergin mukaan älylaitteet voivat vaikuttaa nykynuoriin päinvastoin kuin on luultu.

– Itse asiassa on aprikoitu voisiko rikkaimpien maiden nuorten viimeisen kymmenen vuoden aikana yleisesti laskussa olleet oppimistulokset koulussa liittyä tavalla tai toisella nopeasti lisääntyneeseen “ruutuaikaan” ja internetin käyttöön, Sahlberg toteaa.

Yhä useammat nuoret käyttävät älylaitteiden parissa ja tv-ruudun äärellä enemmän aikaa kuin koulussa ja opinnoissa yhteensä. Sahlbergin mukaan se vaikuttaa nuorten käyttäytymiseen ja ajatteluun.

– Esimerkiksi Harvardin ja MIT:n tutkimukset ovat havainneet, että samaan aikaan ruutuajan lisääntymisen kanssa nuoret itse kokevat keskustelun, myötätunnon ja toisten kohtaamisen aikaisempaa vaikeammaksi, Sahlberg kertoo.

Mihin Suomi oikeastaan digiloikkaa?

Hänen mukaansa suomalaisessa koulussa pitäisikin keskittyä enemmän vuorovaikutustaitojen, keskustelun, empatian ja luovan ongelmanratkaisun kehittämiseen.

Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluu niin sanottu digiloikka, jolla tarkoitetaan digitekniikan ottamista yhä enemmän käyttöön opettamisessa ja opiskelussa.

Sahlbergin mukaan digiloikka on tärkeä, mutta loikalta puuttuu selkeä suunta. Häntä huolestuttaa se, että koneiden ja laitteiden uskotaan auttavan digiloikka-tavoitteen saavuttamisessa.

– Meillä ei ole yhteistä käsitystä tulevaisuuden koulusta, Sahlberg sanoo.

– Digiloikka-tavoitteen saavuttaminen koulutuksessa riippuu ratkaisevasti siitä, keksitäänkö oikeasti sellaisia älykkäitä toimintatapoja, joiden avulla opetus ja oppiminen oikeasti paranevat.

Hänen mukaansa suomalaisen koulutuksen pitäisi jatkossakin vahvistaa ja vaalia tasa-arvoa. Jokaisen nuoren pitäisi kotitaustasta huolimatta oppia esimerkiksi tekstinkäsittely ja sähköpostin käyttö riittävän hyvin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?