Valvontakameroita myydään kuin leipää – mutta kuinka niitä saa käyttää?

Julkaistu:

Kotien ja mökkien valvonta on suosittua, sillä valvonta on helpompaa kuin koskaan. Kameran kohdistamiseen on kuitenkin tarkat säännöt, joista selvän ottaminen jää kameran omistajan vastuulle.
– Tämä on valvontakameroiden vuosi. Näitä ostaa nyt ihan jokainen, sanoi laitevalmistaja Netgearin Euroopan-markkinointijohtaja Lionel Paris puhuessaan suomalaismedialle tiistaina.

Johtaja painottaa, että laitteita ei osteta pelkästään tarkkailua varten. Lasten touhujen seuraaminen kotona on yleinen käyttötarkoitus, ja kameroita käytetään jopa lintujen pesimisen tarkkailemiseen.

Valvontakamerat ovat nykyisin niin helppokäyttöisiä, että niitä osaa kuka tahansa käyttää. Laitteet kytkeytyvät parilla napinpainalluksella tai yksinkertaisimmillaan qr-koodin lukemisella wifi-verkkoon. Tämän jälkeen tarvitsee asentaa vain älypuhelinsovellus, ja suora lähetys mökiltä voi alkaa.

Tämä näkyy myös myynnissä. Vasta viime vuonna kameravalmistuksen aloittanut Netgear uskoo valvontakameroiden myynnin nousevan Pohjoismaissa tänä vuonna 80 prosenttia viime vuodesta, sanoo yhtiön Pohjoismaiden-myyntipäällikkö Pal Vatneberg.

Myös koko markkina kasvaa. Global Home Security System Market 2015-2019 -selvityksen mukaan kotitalouksien turvakameroiden myynti nousi 22 prosentilla vuonna 2014, ja trendin uskotaan jatkuvan ainakin vuosikymmenen loppuun asti, kirjoittaa MarketWatch.

Valvontakameroita on siis paljon. Mutta moniko tietää, miten niitä saa käyttää? Laitteiden mukana harvemmin tulee juridista tietopakettia.

Vatneberg myöntää, että valmistajalla on tietty vastuu laitteen käytöstä. Kaikilla ihmisillä ei ole selkeää käsitystä siitä, minkä kuvaaminen on sallittua ja minkä ei.

– Emme voi päättää, mitä ihmiset tekevät. Kaikkia tuotteita voidaan käyttää väärin. Kameralla on totta kai mahdollista tallentaa todella sensitiivistä aineistoa, Vatneberg toteaa.

Joissakin tapauksissa, kuten Ruotsissa ja Norjassa, myyntipakkauksen yhteydessä sanotaan, että kameravalvonnasta on ilmoitettava tarroin tai kyltein, Vatneberg sanoo.

Laki ja miten se luetaan

Suomessa rikoslaki sanoo salakatselusta seuraavasti 26. luvun 6 §:n mukaan:

– Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa 1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka 2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten, on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Myös yritys on rangaistava.

Lakia tulkitaan siten, että omaa pihaa saa kuvata vapaasti, mutta naapurin pihaa ei.

Kameran pitämisessä omassa pihassa kannattaa olla tarkka. Jos kuvaa tulee julkisilta paikoilta, kuten pihan vierellä kulkevalta tieltä, toiminta saattaa joutua henkilötietolain piiriin. Tällöin valvojan tulkitaan olevan henkilörekisterin ylläpitäjä, ja rekisteristä on laadittava seloste viranomaisille, ja tallenteita koskevat tietyt hävittämissäännökset, sanotaan tietosuojavaltuutetun toimiston Kameravalvonnan yksityisyyden suoja ja henkilötietojen käsittely -oppaassa (pdf).

Jos linssi pysyy kiltisti oman yksityisalueen sisällä, ei huolta ole.

– Henkilötietolaki ei koske sen 2 §:n mukaisesti henkilötietojen käsittelyä, jonka luonnollinen henkilö suorittaa yksinomaan henkilökohtaisiin tai niihin verrattaviin tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa. Näin ollen esimerkiksi omakotitalon kameravalvonnasta ei tarvitse tehdä rekisteriselostetta, kertoo Turva-alan yrittäjien ja Poliisihallituksen julkaisema Kameravalvontaopas (pdf).

Entäpä valvonnasta kertovat tarrat ja kuvaamisesta ilmoittaminen? Julkisilla paikoilla kuvaamisesta tulee lain mukaan kertoa. Sen sijaan omassa pihassa ilmoitusta ei tarvita, linjaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio A&K Omakoti -lehden haastattelussa.

Kommentit

    Näytä lisää