Kommentti: Safe Harbour korvautui Privacy Shieldillä - Digitoday - Ilta-Sanomat

USA:n ja EU:n uudessa nettisovussa on paljon pelissä

Uutiskommentti: Yhdysvallat ja EU rustasivat viime hetkellä sopimuksen eurooppalaisten tietojen yksityisyydestä. Privacy Shield -niminen sopimus kuulostaa sanahelinältä, mutta on varsin tärkeä.

3.2.2016 20:20 | Päivitetty 3.2.2016 17:41

Edward Snowdenin paljastusten jälkeen muu maailma ei ole osannut luottaa siihen, että amerikkalaiset viranomaiset ja yhtiöt käsittelevät ei-amerikkalaisten tietoja luottamuksellisesti.

Eikä näin ole tapahtunutkaan. Amerikkalaisten tiedusteluviranomaisten massavalvonnalta ovat olleet suojassa vain Yhdysvaltain kansalaiset. Eurooppalaisia ja muita maailman asukkeja on saanut ottaa sähköiseen tarkkailuun ilman perusteita tai mitään erityisiä syitä, syyksi on riittänyt ei-amerikkalaisuus.

Massavalvonnalla tarkoitetaan sitä, että jokainen kuunteluasemien läpi kulkeva sähköposti luetaan ja pilvipalveluun päätynyt tiedosto ja lomakuva skannataan ja Skype-puhelu analysoidaan automaattisesti. Tämä on vastakohta puhelinkuuntelun kaltaiselle yhteen ihmiseen kohdistetulle valvonnalle.

Monelle massavalvonta ei ole ongelma. Valvontaa puolustellaan usein sillä, että rehellisillä ihmisillä ei ole mitään salattavaa. Salailun ja yksityisyyden välille ei pitäisi kuitenkaan laittaa yhtäläisyysmerkkejä, sillä rehellisetkin ihmiset tapaavat lukita oven vessaan mennessään.

"Minulla ei ole salattavaa" -argumenttia käyttävillä on naiivi oletus siitä, että valvoja on ystävällismielinen ja toimii oikein.

Päinvastaisia signaaleja on silti jo nähty. Donald Trump ehdotti joulukuussa osana presidentinvaalikampanjaansa internetin ainakin osittaista sulkemista nimitellen samalla sananvapauteen vetoajia hölmöiksi.

Vaikka Trumpista ei Yhdysvaltain presidenttiä tulisikaan, tämä kertoo kuitenkin jotain maassa vallitsevista asenteista ja siitä, että internet on halittavissa oleva ja omia tarpeita palvelemaan pakotettavissa oleva asia.

Ongelma eivät ole vain tiedusteluorganisaatiot. Googlekaan ei ole osoittanut sen kummoisempaa kunnioitusta eurooppalaista tietosuojaa kohtaan kuin NSA:kaan.

Kun EU-tuomioistuin määräsi Googlea "unohtamaan" eli poistamaan hakutuloksistaan ihmisiä yksityisyyden suojan nimissä, tämä tapahtui vain EU:n sisällä olevissa hakunäkymissä. Toisin sanoen google.comista saat näkyviin google.fi:stä (tai google.de:stä, google.se:stä...) piilotetut tiedot.

Tätä on vaikea tulkita muulla tavalla kuin päätöksestä viis veisaamisena.

Samalla tavalla Google marssittaa esiin palveluita, jotka yllättävät viranomaiset. Tällainen on esimerkiksi viimevuotinen ilmiö itsensä etsimisestä Google-kartalta – joka muun muassa mahdollisti lasten koulujen paikantamisen. Tuolloin tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio sanoi It-viikossa, että Googlen ja viranomaisten linkki ei toimi.

Euroopalla vähän valtaa

Yhdysvaltain kanssa sopimukseen pääseminen on yksiselitteisen hyvä asia. Toivottavasti Privacy Shield -sopimusta myös kunnioitetaan. Aivan kaikki eivät tähän jaksa luottaa.

Amerikkalaisia verkkoyhtiöitä ensimmäisten joukossa haastamassa ollut Max Schrems kommentoi Financial Timesille skeptisesti. Hänen mukaansa väistymässä olevan presidentti Obaman lupaukset eivät paljon paina, kun Yhdysvalloissa on massavalvonnan mahdollistava lainsäädäntö.

Varovaisia ovat myös EU-maiden tietosuojavaltuutetut. Nämä ottavat sopimukseen kantaa vasta loppukuusta.

On perusteltua kysyä, miten sopimusta edellyttävään tilanteeseen on päädytty.

Nykyinen digitaalinen maailma on yksinapainen. Amerikkalaiset hallitsevat pitkälti niin internetin rakenteita kuin kaikkia yleisesti käytössä olevia käyttöjärjestelmiä. Euroopalla ja muulla maailmalla on varsin vähän vaikutusvaltaa.

Silloin tällöin kysellään eurooppalaisen vaihtoehdon perään. Googlen, Applen ja Microsoftin ylivaltaa ei ole kukaan tosissaan voinut haastaa.

Toki siihenkin oli mahdollisuus. Nokia oli aikanaan omiin ohjelmistoihinsa turvautunut maailman suurin puhelinvalmistaja. Vaikka digitaalisten laitteiden valmistus on sittemmin siirtynyt Kiinaan, kaikki luottavat amerikkalaisiin ohjelmistoyhtiöihin.

Juuri siksi on syytä toivoa, että sopimus kaikille kelpaa ja se pitää.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?