Uutuuskirja piirtää kuvan Suomesta pelien suurvaltana

Julkaistu:

Elina Lappalaisen Pelien valtakunta avaa suomalaisen pelialan taustoja ja rakenteita. Hittiyhtiöille menestys on tullut vasta useiden epäonnistumisten kautta.
Angry Birds- ja Clash of Clans -mobiilipelien suosio on vetänyt Rovio- ja Supercell-peliyhtiöiden lisäsi nousuun koko suomalaisen pelialan, ja varsinkin mobiilipelien kehittäjät.

Pelialaa seurannut toimittaja Elina Lappalainen yrittää Pelien valtakunta -kirjassaan selittää, miten pienestä Suomesta näyttää parissa vuodessa tulleen mobiilipeliyhtiöiden keskittymä, jonne kansainväliset sijoittajat matkaavat pistämään rahaa yrityksiin, jotka eivät ole vielä tehneet sitä ensimmäistäkään peliä.

Osittain kysymys on näköharhasta, sillä pelinkehityksellä on Suomessa jo parinkymmenen vuoden historia. Lappalainen käy kirjassaan läpi muun muassa jo 90-luvulla aloittaneiden tietokoneille ja konsoleille pelejä kehittävien Housemarquen ja Remedyn vaiheet.

Omat esittelynsä saavat myös mobiilipeliyhtiöt Rovio, Supercell, Fingersoft ja Next Games. Jokainen peliyhtiö toimii kirjassa mainiosti myös esimerkkinä pelialan kehityksen uudesta vaiheesta tai piirteestä. Esimerkiksi Supercell-luvussa esitellään free-to-play-pelien suosion kasvua, oululaisen Fingersoftin yhteydessä käydään läpi muutenkin Helsingin ulkopuolella sijaitsevia peliyhtiöitä.

Kirja kertaa peliyhtiöiden varhaisia vaiheita melko tunnollisesti, ja niiden historiasta paljastuu mielenkiintoisia ja ehkä opettavaisiakin tarinoita. Esimerkiksi Rovio, Housemarque ja monet muut yhtiöt olisivat saattaneet kaatua, ellei Nokian satsaus muuten epäonnistuneeseen N-Gage-pelipuhelimeen olisi pelastanut niitä. Menestyneetkin peliyhtiöt ovat olleet hyvin lähellä lopettamista ennen hittipeliä.

Osittain toistoa

Joskus kirjassa sorrutaan toistamaan liikaa samoja asioita. Esimerkiksi Lappalaisen analyysissä Rovion viimevuotisen tulosromahduksen syistä on jonkun verran toistoa jo aiemmin kerrotusta peliyhtiön historiasta. Tämä saattaa johtua siitä, että Lappalainen on osittain koonnut kirjan aiemmin kirjoittamistaan lehtijutuista.

Pelien valtakunta ei kuitenkaan jää pelkästään historian kertaukseksi. Kirjoittaja käy läpi pelialan taloutta, ansaintamalleja, rakenteita ja toimintatapoja. Lisäksi hän on koonnut kirjaan myös viimeaikaisia tietoja peliyhtiöistä ja heidän uusimpien tai vasta työn alla olevien peliensä vaiheista.

Kirjan lopussa Lappalainen pyrkii myös arvioimaan, minkälaiset ovat suomalaisten peliyhtiöiden ja pelialan mahdollisuudet yleensä tulevaisuudessa. Esimerkiksi Rovion tuleva menestys riippuu paljon ensi vuonna ensi-iltansa saavasta Angry Birds -elokuvasta.

Jos kirjaan jotain toivoisi lisää, se voisi olla Suomen pelialan keskittymän vertailu edes hieman laajemmin maailman peliyhtiöihin. Suomalaispelien menestys App Annien myyntitilastoissa toki mainitaan useaan otteeseen, ja niin mainitaan myös listojen huipulla keikkuva ruotsalais-brittiläinen King-peliyhtiö. Voisiko jostain kehittyä kilpaileva keskittymä, pelityyli tai ansaintatapa, joka pudottaa Suomen pelikehittäjät kelkasta?

Tätä jää myös Lappalainen miettimään, eikä siihen varmaa vastausta olekaan.

Pelien valtakunta on hyvä katsaus suomalaisen pelialan ja nykyisten hittiyhtiöiden historiaan sekä niiden menestyksen syihin. Vaikka kirja ei varsinaisesti olekaan omasta pelinyhtiöstä haaveilevan käsikirja, siitä voi saada kuvan pelialasta teollisuudenalana, jossa todelliset menestyjät ovat harvassa, ja oman pelin saaminen myyntilistojen kärkeen on yhä vaikeampaa.

Kommentit

    Näytä lisää