Valtio sähköistää: Missä säästöt?

Julkaistu: , Päivitetty:

Professori pitää liiallista byrokratiaa esteenä julkisen hallinnon tuottavuuden parantumiselle. Onpa käynyt niinkin, että henkilöstövähennyksistä huolimatta digitalisoinnin säästöt ovat jääneet hyvin pieniksi.
Julkisten palveluiden muuttaminen sähköiseksi ei yksistään lisää julkisen hallinnon tehokkuutta, tuottavuutta tai säästöjä. Tätä mieltä on julkisoikeuden ja erityisesti sähköisen hallinnon ja informaatio-oikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta.

Suomen pääministerin Juha Sipilän (kesk) hallituksen strategian yksi tärkeimmistä teemoista on digitalisaatio. Hallitusohjelma tähtää muuttamaan julkisia palveluita käyttäjälähtöisiksi ja digitaalisiksi tuottavuuden parantamiseksi. Tässä ei ole Voutilaisen mielestä mitään uutta, sillä jo edellisten 15 vuoden ajan eri hallitusten tavoitteina on ollut kehittää sähköisiä palveluita.

– Suuri kysymys on se, mitä uutta nyt tehdään ja missä asioissa edelliset hallitukset eivät ole päässeet tavoitteisiinsa, Voutilainen sanoo Taloussanomille.

Lomakkeen sähköistäminen ei auta

Valtionhallinnossa sähköisiä julkisia palveluita on ollut tarjolla toistakymmentä vuotta, ja niitä tuotetaan jatkuvasti lisää. Esimerkkejä tällaisista palveluista ovat verohallinnon ja Kelan sähköiset palvelut.

Voutilaisen mukaan julkisten palveluiden tai lomakkeiden sähköistämistä ei kuitenkaan voi sanoa digitalisoimiseksi. Hän määrittelee digitalisaation tietojärjestelmien tehokkaaksi käytöksi ja viranomaisprosessien automatisoimiseksi mahdollisimman pitkälle. Näiden avulla voitaisiin parantaa julkisen talouden tuottavuutta ja saada aikaan säästöjä, joilla voitaisiin kuroa kiinni julkisen talouden alijäämää.

– Hallinto on täynnä tietojärjestelmiä, jotka eivät helpota työntekoa, vaan jopa vaikeuttavat sitä. Yksinkertaisen asian hoitamisessa voi olla käytössä useita järjestelmiä.

Vika kauempana

Ongelma ei siis ole kansalaisille tarjottavat sähköiset palvelut, vaan niiden taustalla olevat prosessit ja järjestelmät, joita ei ole uudistettu. Yhtenä hallinnon digitalisoimista jarruttavana tekijänä Voutilainen pitää perustuslain tulkintoja, jotka tulisi arvioida ja suhteuttaa nykyiseen digitaaliseen yhteiskuntaan.

Voutilainen uskoo, että kansalaisille tarjottavilla sähköisillä palveluilla saatavat tuottavuushyödyt jäävät saavuttamatta juuri siksi, että hallinnon sisäistä byrokratiaa ei ole kehitetty riittävästi ja hallinnon toiminnan parantamisesta tehdään liian herkästi perustuslakikysymys.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on havainnut saman. Tarkastuskertomuksen mukaan hallinnon tietojärjestelmiä pidetään irrallaan olevana tukitoimintana, ja teknologian tarjoamat mahdollisuudet parantaa tuottavuutta menevät hukkaan. Valtionhallinto tekee ICT-hankintoja noin 580 miljoonalla vuodessa.

Missä rahalliset säästöt?

Hyvänä esimerkkinä julkisen hallinnon toiminnan tehostamisesta Voutilainen mainitsee palveluitaan digitalisoineen verohallinnon. Sillä on käytössään noin 70 ohjelmistoa, jotka seuraavien kolmen vuoden aikana korvataan yhdellä järjestelmällä. Tämä auttaisi verohallinnon mukaan saavuttamaan merkittäviä kustannussäästöjä.

Verohallinnon viimevuotisesta vuosikertomuksesta selviää, että vuodesta 2004 vuoteen 2014 verohallinto on onnistunut lisäämään tuottavuuttaan. Tämä onnistui esimerkiksi henkilöstövähennyksillä, työprosessien automatisoinnilla ja sähköisen asioinnin lisääntymisen avulla.

Voutilainen kritisoi sitä, että henkilöstövähennyksistä huolimatta verohallinnossa ei ole saavutettu mainittavia euromääräisiä säästöjä. Vuonna 2004 verohallinnon toiminnan nettomenot olivat 326,5 miljoonaa ja kymmenen vuotta myöhemmin 404,2 miljoonaa euroa. Indeksoituna vuoteen 2010 säästöä näyttää tulleen 6,5 miljoonaa euroa, jota Voutilainen pitää naurettavan pienenä määränä.

– Ei ole olemassa näyttöä siitä, että digitalisaatiolla onnistuttaisiin saamaan suoria rahallisia säästöjä julkiselle hallinnolle. Se, että asiat tehtäisiin järkevämmin ja tehokkaammin, on toinen juttu.

Kommentit

    Näytä lisää