Big data tulee: Mikä kaikki voi mennä pieleen? - Digitoday - Ilta-Sanomat

Big data tulee: Mikä kaikki voi mennä pieleen?

Työryhmällä on suuria odotuksia tietomassojen tehokkaammasta käytöstä Suomessa. Big data tuo mukanaan myös uhkakuvia.

­

14.8.2014 17:57 | Päivitetty 14.8.2014 17:58

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä luovutti raporttinsa niin sanotun big datan käytöstä opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurulle.

Pitkä raportti kahlaa läpi yritysten, julkisen sektorin ja yksittäisten ihmisten edellytyksiä käyttää tehokkaammin tietomassoja, joita syntyy muun muassa sosiaalisesta mediasta, erilaisista ohjaus- ja raportointijärjestelmistä sekä rekistereistä.

Tiedon hyödyntäminen vaatii kehittyneitä datan käsittely- ja analyysimenetelmiä. Palkintona odottaa paitsi taloudellinen kasvu, myös lisääntyvä yhteiskunnallinen hyvinvointi ja tuottavuus.

Big datan hyödyntäminen voi tuoda noin 2,1 prosentin kasvun Suomen bruttokansantuotteeseen vuoteen 2020 mennessä. Näin arvioidaan DemosEuropan, Varsovan taloustieteellisen instituutin ja Microsoftin tutkimuksessa.

Suomen valttina mainitaan terveydenhoitoala, mistä löytyy maailmanlaajuisesti katsoen poikkeuksellisen laadukkaita ja kattavia tietokantoja muun muassa geenitietoihin liittyen. Tilausta olisi erityisesti ikääntyville ihmisille suunnatuille palveluille, joilla hoidetaan omaa terveyttä ja ennaltaehkäistään sairauksia ja vaivoja.Big data vaibig brother?

Ministeriön työryhmä listaa myös erilaisia uhkakuvia, joita big data voi tuoda tullessaan. Ongelmiin kuuluvat muun muassa "etenkin henkilöitä koskevan tiedon omistajuuden keskittyminen vain harvoille toimijoille" ja "liiallinen käyttäjien seuraaminen". 

Kuluttajien profilointi voi sekin mennä liian pitkälle. Seurauksena voi olla erilaisten maksujen kallistuminen ja syrjintä henkilöön perustuen.

Luvassa on myös tyystin uusia haasteita tietoturvan ja luottamuksen suhteen. Valtavia tietomassoja ei nimittäin aina voida siirtää, vaan analyysi on tehtävä suoraan tiedon tallennuspaikassa.

Koska ulkopuolisen analyysisovelluksen tulee päästä suoraan järjestelmään, on tietoja hallussaan pitäville tahoille luvassa vaikeita päätöksentekotilanteita: Luotammeko ulkopuoliseen sovellukseen niin paljon, että uskallamme päästää sen suoraan sisään järjestelmäämme tietoaineistoja kopeloimaan?Dataenkeleitä jabig data -etiketti

Aiheeseen voi tutustua syvällisemmin lukemalla verkossa julkaistun, noin 70-sivuisen raportin (pdf). Työryhmä listasi siinä lukuisia toimenpide-ehdotuksia, jotta big datan tehokäytössä päästäisiin alkuun. Ehdotuksia ovat muun muassa:

"Datalähettiläitä" (vai olisiko dataenkeli iskevämpi termi?) hankitaan ja käytetään tuomaan big data -tietoutta ja osaamista yrityksiin ja hallintoon muun muassa toteuttamalla kansainvälisiä vierailijaluentoja ja osaajavaihtoa.

Luodaan alan yrityksiä, tutkijoita ja asiantuntijoita kokoava avoin big data -klusteri sekä osaamisen kehittämistä tukevaa verkostotoimintaa tämän ympärille.

Kehitetään käytännön ratkaisuja ja sisältöjä siihen, että opettajankoulutukseen ja peruskoulun opetussuunnitelmien toteutukseen sisältyy vuonna 2016 datan käyttöön liittyvää opetusta ja tuetaan avoimen lähdekoodin teknologioiden leviämistä.

Vahvistetaan huippuluokan kansainvälisiä tietoliikenne- ja viestintäyhteyksiä.

Kannustetaan virastoja tunnistamaan data-aineistoja, joista big data -kehityksen kannalta saataisiin merkittäviä hyötyjä.

Kehitetään toimijoiden yhteistyönä käytännesääntöjä, ns. suomalainen "big data -etiketti" erityisesti henkilötietojen käyttöön.

Tuetaan erilaisia big data -kokeiluja ja jaetaan näistä saatuja kokemuksia. Erityisen tarpeelliseksi katsotaan datan saatavuus hallituissa kokeiluissa, joihin liittyy esimerkiksi mobiilipaikantaminen.

Pitkällä aikavälillä luodaan omadatalle alustaa, johon yksilö voi kerätä ja haluamallaan tavalla jakaa sekä hyödyntää omia tietojaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?