E-lehtien suosio yllätti Helmet-kirjaston: Luvut kuin New Yorkissa - Digitoday - Ilta-Sanomat

E-lehtien suosio yllätti Helmet-kirjaston: Luvut kuin New Yorkissa

Julkaistu: 14.8.2014 15:02, Päivitetty 14.8.2014 15:02

Sähköinen aikakauslehtien lainausten suosio on ylittänyt pääkaupunkiseudun Helmet-kirjaston odotukset. Myös sähköisten kirjojen lainaus nousi heinäkuussa uuteen ennätykseen.

Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjaston verkkopalvelusta lainataan kuukausittain 18 000 – 20 000 sähköistä aikakauslehteä.

–  Se on yksi meidän käytetyimmistä digitaalisista palveluistamme, kertoo Helsingin kaupunginkirjaston e-informaatikko Marja Hjelt.

– Sen käyttöluvut ovat niin hurjia, että olemme käytössä jopa korkeammalla tai samoissa luvuissa kuin New Yorkin kirjasto.

Helmetin Zinio-palvelusta löytyy yli 170 aikakauslehteä. Palvelu käynnistettiin viime vuonna kokeiluna, jonka oli tarkoitus päättyä vuoden lopussa.

–  Meidän asiakkaamme käyttämällä palvelua äänestivät sen pysyväksi palveluksi, Hjelt sanoo.

– Vaikka siellä on pääasiassa englanninkielisiä aikakauslehtiä, niin silti asiakkaat ovat ottaneet sen käyttöönsä, ja nyt he sen myös saavat. Siihen on budjetoitu nyt rahaa useammalle vuodelle, joten se tulee pysymään meillä täällä.

Zinion lisäksi Helmet-kirjastolla on myös PressDisplay-verkkopalvelu, josta löytyy yli 2000 sanomalehden ja noin 650 aikakauslehden sähköistä näköisversiota 100 maasta 54 kielellä. Tämän lisäksi kirjaston tietokoneilla voi käyttää vielä ePress-palvelua, josta löytyy 130 kotimaista paikallis- ja maakuntalehteä näköislehtinä.

Digikirjoja on vain rajallinen määrä

Sähköisten kirjojen lainaus on ollut kasvussa, ja vuoden mittaan suurimmat lainausmäärät ovat heinäkuussa. Helmet-kirjastosta lainattiinkin heinäkuussa ennätykselliset 7250 e-kirjaa. 

– Kesäkuu on hiljaisin kuukausi, mutta ilmeisesti ihmisillä on heinäkuussa aikaa lukea.

Vaikka kirjat ovat digitaalisia, kirjasto ei voi lainata rajatonta määrää kopioita yhdestä kirjasta, vaan lainaaja voi joutua tekemään sähköisestäkin kirjasta varauksen.

– Mehän maksamme kirjailijalle ja kustantajalle kirjasta korvaukset. Koska budjetti on rajallinen, niin emme voi tarjota rajatonta määrää lukuoikeuksia. Yhtäaikaisten lukuoikeuksien eli lisenssien määrä kirjaa kohti vaihtelee, Hjelt selittää.

Heinäkuussa Helmet-kirjaston Ellibs-palvelussa oli 2360 kirjaa, joille oli 3923 lisenssiä. Hjeltin mukaan uusimmille ja suosituimmille kirjoille Helmet varaa useamman lisenssin, vanhemmille vain yhden.

Vaikka e-kirjaa ei heti saisi, niin varauksen tekeminen e-kirjasta voi nopeuttaa sen saamista huomattavasti. Kirjasto voi tilata lisää suosittuja e-kirjoja paljon nopeammin kuin paperisia.

– Kun tilaan uuden lisenssin, se aktivoituu noin kahdessa sekunnissa siitä kun vahvistan tilauksen, Hjelt sanoo.

– Paperikirjasta voi olla painos jo loppu, kun sitä ruvetaan tilaamaan. Saaminen meille vie aina vähintään pari viikkoa, ja pahimmillaan perinteisen kirjan saaminen voi kestää kuukausia.

Monet Suomen kirjastot käyttävät pääasiassa kotimaisiin kirjoihin keskittyvää sähköistä Ellibs-palvelua sekä ulkomaisia kirjoja tarjoavaa Overdrive-palvelua. Lainaajien täytyy kirjautua palveluiden käyttäjiksi, eli laatia kumpaankin palveluun erilliset käyttäjätunnukset ja salasanat.

– Silloin kun minä opiskelin alaa, e-kirja-formaatteja oli noin 20, nyt pärjäämme kahdella, Hjelt sanoo.

Syynä ovat eri palveluntarjoajat, jotka haluavat kilpailla omilla erilaisilla palveluillaan, sen sijaan että he sopisivat vain yhdestä standardista.

– Tämän takia kirjastoilla ja asiakkailla voi olla useitakin väyliä, mitä kautta lehtiä ja kirjoja saa. Toivon mukaan pääsemme jonain päivänä siihen, että meillä on vain yksi palvelu. Silloin ei kilpailtaisi erilaisilla palveluilla, vaan pelkästään sisällöillä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?