Huawein Suomen-tutkimuskeskus on erityislaatuinen

Julkaistu: , Päivitetty:

Haastattelu
Huawein Helsingin-tutkimuskeskus on erikoistumisessaan erikoinen Huawein mittapuulla. Hieman yllättäen vain puolet työntekijöistä on ex-nokialaisia.
Kiinalaisvalmistaja Huawei tunkeutuu aggressiivisesti Euroopan – ja Suomenkin puhelin- ja tablettimarkkinoille. Huawei vaikutus kantaa kuitenkin kaupan hyllyjä ja ihmisten taskuja pidemmälle, sillä yhtiöllä on tutkimuskeskus Helsingin Ruoholahdessa.

Tällä hetkellä keskus työllistää vajaat 50 ihmistä. Se on julkisuudessa melko harvoin. Keskuksen johtaja Mikko Terho avasi keskuksen toimintaa puhuessaan lehdistölle tiistaina Helsingissä sekä It-viikon haastattelussa.

Terholla itsellään on pitkä tausta Nokialla. 29-vuotiaan Nokia-uran tehnyt Terho siirtyi Mikromikkojen parista Tampereelle vuonna 1989 suunnittelemaan Nokian puhelimia. Hän oli mukana johtamassa muun muassa maailman ensimmäisen älypuhelimen eli Communicator 9000:n suunnittelua.

Kun Huawei perusti tutkimuskeskuksen Suomeen, useimmat uskoivat ex-nokialaisten rynnivän sinne sankoin joukoin. Kuitenkin vain noin puolella keskuksen työntekijöistä on Nokia-tausta.

– Nokialta ei tullut niin paljon kuin etukäteen ajattelin. Noin puolet tuli pienyrityksistä ja korkeakouluista, Terho vahvistaa.

Suomi on erikoinen
ja erikoistunut


Suomen-keskus on sikäli poikkeuksellinen, että se on hyvin vahvasti erikoistunut. Se työllistää vain noin kymmenyksen Huawein Pohjoismaiden-tutkimushenkilöstöstä, mutta se on toisaalta ainoa keskus Pohjoismaissa, jossa tutkitaan kännykkätekniikkaa.

– Muut (tutkimuskeskukset) tekevät sekaisin, Suomi on erikoistunein, Terho kertoo.

Enemmänkin saattaa olla luvassa. Huawei on ilmoittanut aikovansa lisätä Euroopan-tutkimushenkilökuntansa määrää noin 5000:lla. Uusien työpaikkojen kohdemaista tai edes niiden luomisen ajankohdasta ei ole vielä tietoa.

Terho ylistää Suomea hyvänä paikkana tutkimuskeskukselle. Valtiovallan myötämielisyys, yhteistyö korkeakoulujen kanssa sekä iso liuta mobiiliekosysteemiyrityksiä luovat otollisen maaperän tutkimustoiminalle.

Tästä esimerkkinä Terho mainitsee käyttöliittymäkehityksen, jota Huawei tekee yhdessä VTT:n ja Tampereen yliopiston kanssa.

– Lisäksi suomalainen insinööri on hyvä ja hyvin koulutettu, Terho lisää.

5g-radioita ja
tietoturvaa


Suomessa kehitystyö jakautuu useammalle osa-alueelle. Ne ovat Linuxia kehittävän Linaro-organisaation työhön osallistuminen, mobiililaitteiden grafiikka, mobiiliselaimet ja muu web-tekniikka, 5g-radiotekniikka sekä kuluttajatuotteisiin liittyvä tietoturva sekä käyttöliittymäsuunnittelu.

– Kädenjälkemme ei näy tuotteiden päällä, se on siellä sisällä, Terho täydentää.

Eniten tapahtuu 5g:n sekä tietoturvan alueella. 5g-standardia sorvataan parhaillaan kohti lopullista muotoaan. Huawei tekee kaiken modeemikehityksensä itse ja modeemi integroidaan samalla piirille kuin keskussuoritin.Tämä vaatii paljon koodaustyötä.

Laitteiden prosessoriarkkitehtuuri tulee Armilta, mutta Huawei suunnittelee itse piirisarjansa alusta loppuun, mikä tarkoittaa palasten yhteen sovittamista. Suomalaisten lisäksi koodia tulee Huaweilta Kiinasta, Linaro-projektilta sekä arkkitehtuurin isältä eli brittiläiseltä Armilta.

Toinen polttopisteeseen noussut osa-alue on tietoturva, joka on Snowdenin jälkeisessä maailmassa noussut hyvin tärkeäksi. Sitä toteutetaan sekä laitteisto- että ohjelmistopuolella. Puhelimen turvaan liittyy niin puhelimen varmuuskopiointia kuin haittaohjelmien estoakin.

– Mutta onko kuluttaja valmis maksamaan siitä? Markkinat eivät osoita, että näin olisi. Turvallisuuden kaupallistaminen on vaikea asia, Terho toteaa.

Kohti lisättyä
todellisuutta


Lähinnä Terhon sydäntä on kuitenkin käyttöliittymäsuunnittelu ja uusien ohjaustapojen kehittely.

– Etsimme  sellaista kuin voidaanko käyttöliittymä tehdä uudella tavalla, Terho kertoo.

Tähän kuuluvat sellaiset asiat kuin ympäristönsä mukaan toimintojaan muokkaava puhelin sekä augmentoitu (lisätty) todellisuus, eli tietokoneistetun grafiikan ja tosielämän näkymien yhdistäminen.

Terho on kuitenkin vaitelias siitä, puuhaillaanko Ruoholahdessa esimerkiksi Google Glassin kaltaisten älylasien kanssa.

– Sanotaanko näin, että tässä sekä meillä että Googlella on haasteita. Esimerkiksi augmentoinnin objekti ei pysy paikallaan. Se on hirveän vaikeaa, valottaa Terho.

Kommentit

    Näytä lisää