Digitoday

Suomalaisten Google-poistopyynnöt käsitellään ulkomailla

Julkaistu:

Hakukoneyhtiö Googlelle määrätty "oikeus unohtua" hämmentää tiedonhaun ammattilaisia. Päätökset linkkien poistamisesta tehdään keskitetysti, eikä kieli- ja kulttuurirajoja välttämättä oteta huomioon. Kolme tiedonhaun ammattilaista kertoi Taloussanomille miten tilanne vaikuttaa heidän työkuvaansa.


70 000 pyyntöä 250 000 linkistä.

Ymmärsiköhän Euroopan unionin tuomioistuin minkälaiset tulvaportit se avasi, kun se toukokuussa määräsi Googlen poistamaan hakutuloksistaan espanjalaista miestä koskevat vanhentuneet ja puutteelliset lehtitiedot.

Tuomioistuimen päätös on parissa kuukaudessa ehtinyt hukuttaa Googlen poistopyyntöjen tulvaan. Arvostettujen lehtien linkkejä on poistettu ja palautettu euroopanlaajuisessa sirkuksessa, joka tuskin laantui aivan heti.

Kolme tiedonhaun ammattilaista kertoi Taloussanomille miten päätös vaikuttaa heidän arkeensa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Poliisi: "Tärkeä
tutkinnan alkuvaiheessa"


Helsingin poliisilla tiedonhankinnan keinot ovat avoimia. Googlea ja muita palveluita käytetään päivittäin helpottamaan poliisin työtä  – etenkin rikostutkimusten alkuvaiheessa.

– Rikosilmoituksen jättänyt henkilö ei usein osaa antaa kovinkaan tarkkoja tietoja rikosepäillystä ja haut avoimessa verkossa voivat selventää asiaa, komisario Jarmo Heinonen kertoo.

Pidemmällä tutkinnassa poliisia harvoin kiinnostavat asiat, jotka eivät ole luokiteltavissa rikoksiksi.

– Meidän kannalta kiinnostavat asiat löytyvät usein myös meidän omista järjestelmistä, Heinonen sanoo.

Poikkeuksen muodostavat niin vanhat tiedot, että ne tiedon säilyttämistä koskevat säädökset ovat edellyttäneet niiden poistamista.

Kirjastonhoitaja:
"Historia vääristyy"


Suomen kansalliskirjasto arkistoi kansallista julkaisuperintöä tutkijoille ja tuleville sukupolville. Siitä huolimatta myös kansalliskirjastolle on vuosien saatossa suunnattu pyyntöjä poistaa yksityishenkiöitä koskevia tietoja verkkotietokannoista.

Kaikki Kansalliskirjastolle tulevat painotuotteet menevät kansallisbibliografiaan, joka taas on selattavissa Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisellä Finna-liittymällä. Finnaan haravoidaan kaikki näiden järjestelmien metadata, joka löytyy Finnasta myös Google-haulla.

– Meillä on ollut joitain pyyntöjä poistaa tietoja Finnasta. Joku ei esimerkiksi poliittisesta syystä ole halunnut yleiseen tietoon, että hän on kirjoittanut jonkun tietyn teoksen, Kansalliskirjaston tutkimuskirjaston johtaja Liisa Savolainen kertoo.

Googlea koskeva päätös oli suunnattu hakukoneille yleensä. Kansalliskirjastossa ei kuitenkaan toistaiseksi aiota ryhtyä toimenpiteisiin Euroopan tuomioistuimen päätöksen takia, vaikka Finna on teknisiltä ominaisuuksiltaan hakukone siinä missä Googlekin.

– Historia ja sen dokumentointi vääristyy jos me poistamme yksittäisille ihmisille epämiellyttäviä tietoja, Savolainen sanoo.

Kansalliskirjaston oma hakurobotti haravoi vuosittain avoimen verkon kautta myös kaikki Suomeen rekisteröidyt verkkosivut. Tulokset eivät kuitenkaan ole selattavissa avoimessa verkossa.

Toimittaja: "Juttu alkaa
Google-haulla"


Tutkivien journalismin yhdistyksen puheenjohtaja Salla Vuorikoski uskoo Googlea koskevan tuomion vaikuttavan myös toimittajien työhön.

– Tutkivan toimittajan kannalta on hyvä, että on mahdollisuus tarkastella mitä henkilö on aikaisemmin tehnyt, minkälaiset tavat hänellä on, onko hän mahdollisesti syyllistynyt rikoksiin.

Kiireessä oleva toimittaja tekee usein Google-haun pohjalta ratkaisun, että kannattaako jatkaa penkomista.

Suomessa Julkisen sanan neuvoston kanta on, että toimituksilla ei ole velvollisuutta ryhtyä muuttamaan historiaa eli poistamaan tietoja omista arkistoistaan yksityishenkilöiden pyynnöstä. Kanta on linjassa Euroopan tuomioistuimen päätöksen kanssa, joka koski ainoastaan hakukoneita, muttei ottanut kantaa tiedot alun perin julkaisseen La Vanguardia -lehden velvollisuuksiin.

Joskus suomalaiset toimitukset kuitenkin vapaaehtoisesti poistavat henkilön tiedot erityisen painavista syistä.

– Googlenkin kohdalla voidaan ajatella, että on poikkeuksellisia tilanteita. Kysymys kuuluu millä prosessilla ne niitä pyyntöjä käsittelee?

Suomalaisia pyyntöjä
ei käsitellä Suomessa


Vastaus ei liene vielä täysin selvä edes Googlelle, joka on jo ehtinyt palauttaa poistettuja linkkejä.

Google on ehtinyt poistaa jo ainakin BBC:n ja The Guardianin artikkeleita hakutuloksistaan, vaikka yksi jälkimmäiseltä poistettu juttu palautettiin myöhemmin Googlen indeksiin. 

– Me emme hallinnoi tätä mitenkään Suomessa. Funktio on globaali, en tiedä missä se sijaitsee fyysisesti, Googlen Suomen maajohtaja Anni Ronkainen sanoo.

Suomalaisia koskeviin linkkeihin kohdistuneita valituksia ei siis käsitellä Suomessa. Näin ollen esimerkiksi kielimuuri saattaa luoda hämmennystä poistettavaksi pyydetyn linkin luonteesta.

Näin Euroopan tuomioistuin päätti

– Euroopan unionin tuomioistuin päätti 13. toukokuuta, että yksityishenkilöillä on oikeus vaatia hakukoneita poistamaan heitä koskevia tietoja.

– Päätös vetoaa Euroopan parlamentin ja neuvoston 1995 säädettyyn direktiivin yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (direktiivi 95/46/EY).

– Direktiivin mukaan hakukoneiden on poistettava myös faktisesti oikea data, joka on ajan mittaan muuttunut epätäydelliseksi tai merkityksettömäksi.  

Kommentit

    Näytä lisää