Näin Linuxilla tehdään rahaa

Julkaistu:

Haastattelu
Red Hatin pilvipomo tuli Suomeen ja kertoi It-viikolle, miten avoimeen koodin liiketoimintansa perustavan yhtiön raha syntyy. Keskustelulistalla olivat myös Linuxin maailmanvalloitus ja pilvi, totta kai.


Linux pyöri kaikkien huulilla kymmenkunta vuotta sitten. Pingviinikäyttöjärjestelmää pidettiin vaihtoehtona Microsoftin Windowsille ja toiveikkaimmat uskoivat, että Linux syrjäyttää Windowsin pc-käyttöjärjestelmänä hetkenä minä hyvänsä.

Kuitenkin kävi niin, että useimpien kotikoneet eivät muuttuneet Linux-vetoisiksi. Windows näyttää elävän pidempään kuin pc. Mitä oikein tapahtui?

Vastaus: Linux siirtyi sinne, missä raha on. Toisin sanoen suuryritysten palvelinkoneisiin, lennonvalvontajärjestelmiin, tietullitekniikkaan – ja lopulta matkapuhelimiin ja tabletteihin. (Niin, tokihan muistit, että Android perustuu Linux-ytimeen?)

Rahanteon ensimmäinen
ohje: anna tukea


Kun raha liikkuu yrityspuolella, valtaako Linux siis maailman "keittiön kautta"? Oikea ihminen asiaa kommentoimaan on Alessandro Perilli, joka siirtyi tutkimusyhtiö Gartnerin pilvitutkimuksen johdosta Red Hatin avointa hybridipilviprojektia vetämään.

Omien sanojensa mukaan Perilli siirtyi Red Hatille nähtyään, miten "yhtiöllä on työkalut pilvibisneksen ongelmien ratkaisemiseen". Nämä ongelmat ovat pilvenhallintatyökalujen liian vähäinen tarjonta, alustariippumatomaan openstack-pilviohelmistoon liittyvät pulmat sekä vastaaminen avoimeen koodiin perustuvien ratkaisujen kysynnän kasvuun.

Paitsi että Red Hat ratkoo Perillin mukaan ongelmia, on sillä toinenkin mielenkiintoinen ominaisuus. Se nimittäin tekee rahaa.

Red Hat nousi voitolliseksi vuosituhannen alussa, ja viime vuonna se teki voittoa verojen jälkeen 132 miljoonaa euroa 15 prosentin käyttökatteella. Käyrä on ollut nouseva, sillä toissa vuoden voitto oli 110 miljoonaa euroa, sitä ennen 109 miljoonaa euroa ja 2010 tili oli 79 miljoonaa euroa.

Miten tämä tapahtui? Miten Linuxilla voi Perillin mukaan tehdä rahaa?

– On paljon firmoja, jotka etsivät avointa ohjelmistoalustaa. Heidän ensimmäinen kysymyksensä on, voivatko he luottaa avoimeen ohjelmistoon, Perilli sanoo.

Perillin mukaan tuen osuutta avoimeen koodiin selittää siirryttäessä ei voi väheksyä. Mitä enemmän pilvipohjaisemmaksi ratkaisu muuttuu, sitä enemmän apua tarvitaan muun muassa vanhojen ohjelmistojen uudelleenskaalauksessa.

– Me olemme todiste siitä, että avoimeen koodiin voi luottaa. Red Hat pärjää hyvin kilpailluilla pilvimarkkinoilla. Tuen pitää olla pitkä. Lisäksi 95 prosenttia uusista tietoturvariskeistä korjataan Red Hatissa vuorokauden kuluessa, Perilli sanoo.

Perillin mukaan Red Hat antaa juuri luotettavuussyistä uunituoreelle Red Hat Enterprise Linuxille 10 vuoden tuen. Se on suljetun koodin mittapuullakin paljon.

Rahanteon toinen ohje:
kuuntele asiakastasi


Toiseksi rahan tekemisen edellytykseksi Perilli mainitsee asiakkaiden kuuntelemisen.

– Isot yritysasiakkaat käyttävät järjestelmiinsä paljon rahaa, puhutaan miljoonista. He eivät voi kuitenkaan heittää vanhoja ohjelmistojaan pois, Perilli selittää.

Tällöin kuvaan astuvat konsultaatiopalvelut ja kumppanuudet. Eli Red Hatin tapa tehdä rahaa.

– Avoimeen koodiin siirtyvä yhtiö on kuin pyöräilemään opetteleva lapsi. Hän haluaa ajaa, mutta häntä pelottaa. Vanhemman tehtävä ei ole vain pyörän ostaminen, vaan myös ajamaan opettaminen, Perilli selittää.

Arkijärki sanoo, että tässä olisi ilmeinen vaara siirtyä ojasta allikkoon ja riippuvuudesta toiseen. Perilli kuitenkin kiistää sen, että avoimeen koodiin vaihtava yritys jäisi pakkoavioliittoon uuden järjestelmätarjoajan kanssa samalla tavoin kuin suljetun koodin maailmassa.

– Avoimen koodin markkinoilla on mahdollisuuksia saada jopa enemmän kolmansien osapuolien konsultaatiopalveluita kuin suljetulle koodille. Tässä maailmassa on yhä enemmän firmoja, jotka investoivat konsultaatiobisnekseen, Perilli sanoo.

Vanhalla ei
uudisteta


Perilli puhuu mielellään siitä, että ylläpitämällä suljettuun koodiin perustuvia vanhoja järjestelmiään firmat eivät pysty juuri kehittämään it-toimintojaan.

– It-budjetit ovat nykyään enimmäkseen staattisia tai niistä jopa leikataan, jolloin innovoinnille ja uusille ratkaisuille ei jää rahaa. Raha menee pelkkään valojen päällä pitämiseen, Perilli sanoo.

Perillin mukaan suljetuissa järjestelmissä on paljon piilokustannuksia, kuten ohjelmien räätälöinti omiin tarpeisiin sekä integraatioprosessit.

Koodin avoimena pitämisessä on myös kustannuksensa. Red Hat osti viime vuonna ManageQ-yhtiön 77 miljoonalla eurolla. Yhtiön ohjelmistot päätyivät osaksi Red Hatin avointa Cloudforms-hybridipilvenhallintatyökalua.

– Ei olisi ollut järkeä pitää yhtä osaa suljettuna. Tämä tekee meistä parhaan vaihtoehdon kaupalliseen käyttöön. Sen sijaan, että kilpailijat apinoisivat tosiaan, he voivat nyt rakentaa meidän ratkaisumme päälle ja kaikki voittavat, Perilli sanoo.

Google koodaa,
Red Hat hyödyntää


Avoimen koodin leviämistä ei voi Perilin mukaan estää. Miehen mukaan Piilaaksossa ei enää edes käydä keskustelua siitä, valitaanko avoin vai suljettu ohjelmisto.

– It-maailma muuttuu avoimen koodin vetämäksi. Myös raskaan yritys-it-laivan kurssi alkaa hiljalleen muuttua, vaikka se kääntyy hitaasti. Se edellyttää kulttuurimuutosta ja saattaa vaatia sukupolvenkin verran aikaa, Perilli sanoo.




Muutoksessa ovat jo mukana internet-jättiyhtiöt, kuten Google, Twitter ja Facebook. Nämä jatkokehittelevät avointa koodia omiin tarkoituksiinsa, useimmiten jättimäisten tietokantojen tarpeisiin. Avoimen koodin periaatteen mukaisesti ne myös antavat työnsä tulokset takaisin yhteisölle.

– Ja me yhtiönä suodatamme ja liitämme ne osaksi tuotteitamme, Perilli sanoo.

Maailman muutos tapahtuu ihmisiltä salaa, koska harvat näkevät järjestelmien taakse.

– Ajattele vaikka Facebookia, joka palvelee miljardia käyttäjää avoimeen koodiin perustuvilla järjestelmillä, uskomatonta! Nämä esimerkit osoittavat, että puheet avoimen koodin luotettavuudesta voi unohtaa, Perilli naurahtaa.

Triumfi kodeissa
saa odottaa?


Entäpä Linuxin kauan odotettu voitto myös kuluttajamarkkinoilla? Kun Windowsin osuus vähenee ja kotona ihmisillä yhä enemmän Android-laitteita, marssiiko Linux-pingviini voittoon – vaikkakin Android-Andyksi pukeutuneena?

Hieman yllättäen Perilli ei julkista voittajaa tässä ottelussa. Hän ei edes halua puhua Red Hatin suulla, vaan omasta puolestaan.

– Ihmiset tekevät ostopäätöksensä laitteen koon ja muodon (form factor) perusteella. Toinen vaikuttava asia on sovellusekosysteemi eli kansanomaisemmin se, saanko siihen haluamani applikaation. Ei kukaan osta käyttöjärjestelmää per se.

Sen verran hän suostuu sanomaan, että todennäköisemmin kuin tietokoneen, ihmiset ostavat mieluummin älypuhelimen ja tabletin yhdistelmän.

Kommentit

    Näytä lisää