Richard Stallman: Matkapuhelimissa on takaportti vakoojille - Digitoday - Ilta-Sanomat

Stallman: Joka kännykässä on takaportti vakoojalle

Kaikissa puhelimissa on takaportti, jolla puhelimeen voidaan huomaamatta asentaa vakoilusovelluksia, sanoo vapaiden ohjelmistojen kehittäjä Richard Stallman. Microsoftin Windowsia ja Applen käyttöjärjestelmiä hän kutsuu haittaohjelmiksi.

Richard Stallman­

12.2.2014 6:02 | Päivitetty 11.2.2014 19:14

Ohjelmistoguru Richard Stallmanin mukaan lähes kaikissa matkapuhelimissa on takaportti, jonka kautta niihin voi asentaa vakoiluohjelmia. Aukko löytyy Stallmanin mukaan kantataajuusprosessorin ohjelmistosta, jonka avulla puhelin kytkeytyy matkapuhelinverkkoon.

Stallmanin mukaan takaportin käytön laajuudesta ei ole tietoa, mutta sitä on käytetty ainakin kerran. Hänen mukaansa tapaus mainitaan entisen brittidiplomaatin Craig Murrayn muistelmakirjassa Murder in Samarkand

– Takaportin kautta voi asentaa kuunteluohjelman, joka välittää kaikki keskustelut, samalla kun puhelin teeskentelee, ettei se tee niin, Stallman sanoo It-viikon haastattelussa.

– Jos sammutat puhelimen, se teeskentelee sulkeutuvansa, mutta pysyy itse asiassa toiminnassa.

Edes akun poistaminen ei välttämättä auta.

– Joissakin laitteissa on useampi kuin yksi akku. On näkyvä akku, jonka voi poistaa, ja toinen akku, jota ei voi nähdä tai poistaa. Toissijainen akku pitää puhelimen toiminnassa jonkin aikaa, joten se kuuntelee sinua samalla.

Lisäksi puhelimet voidaan paikantaa koko ajan matkapuhelinverkon avulla, vaikka gps-paikannus ei olisikaan päällä.

– Mielestäni velvollisuuteni kansalaisena on tökätä sormella Isoveljeä silmään. Sen takia minulla ei ole puhelinta.

Aatteellinen ohjelmoija suojelee yksityisyyttä

Ohjelmointia pidetään yleensä teknisenä, mutta ei aatteellisena toimintana. Stallmanilla on maine käyttäjien vapautta ja yksityisyyttä puolustavana ohjelmistokehittäjänä.

– Jokainen uusi elämänalue nostaa todennäköisesti ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, Stallman selittää.

– Koska käytämme useissa asioissa tietotekniikkaa, siihen liittyvä hallinta vaikuttaa vapauksiimme niissä asioissa, ja se vaikuttaa muihin ihmisoikeuksiimme.

Stallmanin mukaan esimerkiksi valtion oikeuksia kansalaisten tietoihin pitäisi rajoittaa selkeästi, ja tietojärjestelmät pitäisi tehdä alusta alkaen siten, etteivät ne tallenna ihmisten tietoja tarpeettomasti.

– Teen paljon välttääkseni valvontaa, ja siksi kieltäydyn useista tekniikoista. Ei siksi, että minulla olisi erityisiä salaisuuksia. Minulla on niitä varmaan vähemmän kuin useimmilla, mutta yleisen valvonnan välttäminen on mielestäni jokaisen velvollisuus. En tee sitä suojellakseni omia salaisuuksiani, vaan suojellakseni sinun salaisuuksiasi, Stallman sanoo.

– Jos jättää välittämättä yksityisyydestä ja massaseurannasta siihen asti, kunnes itsellä on salaisuus, muut seurantaa vastustavat eivät selviä, sillä heitä on liian vähän. Siksi meidän kaikkien pitää vastustaa sitä nyt. Ei pidä vain taipua siihen asti, kunnes itse haluaa pitää salaisuuden.

Avoin vai vapaa?

Vuonna 1984 Stallman alkoi kehittää GNU-nimistä käyttöjärjestelmää, jota käyttäjät voisivat tutkia, jakaa ja muokata täysiin vapaasti. Tarkoituksena oli kehittää ohjelmisto, jota mikään ulkopuolinen yritys ei omistaisi ja saisi muuttaa käyttäjän tietämättä, esimerkiksi ohjelmaan piilotetulla takaportilla

Stallmanin mukaan on "ironinen sattuma", että hän aloitti GNU-kehityksen samana vuonna, johon George Orwell oli sijoittanut synkän kuvauksensa Isoveljen valvomasta yhteiskunnasta.

Stallman on ideoinut muun muassa GPL-lisenssin, joka antaa ohjelmiston käyttäjälle oikeuden käyttää, jakaa, tutkia ja muokata ohjelmistoa. Lisäksi hän on vapaita ohjelmistoja kannattavan ja kehittävän Free Software Foundation -järjestön perustaja.

Stallmanin mukaan on tärkeää puhua vapaista ohjelmistoista, vaikka yleisemmin GPL-lisensoidut ohjelmat tunnetaan open sourcena eli avoimen lähdekoodin ohjelmistoina.   

Stallmanin mukaan käsitteissä on kuitenkin selvä ero. Open source -leiri  korostaa avoimen ohjelmistokehityksen käytännöllisyyttä, kun esimerkiksi yritykset voivat halutessaan muokata ohjelman lähdekoodia omiin tarpeisiinsa. Myös lähdekoodin salaaminen laitteen teknisillä esteillä on hyväksyttyä, vaikka koodi periaatteessa olisikin "vapaata".

Stallman ja hänen perustamansa Free Software Foundation taas pitävät tärkeänä vapauden periaatetta. Käyttäjän pitää halutessaan pystyä myös itse tarkistamaan laitteen ohjelmistokoodi. Tiukan määritelmän mukaan vapaissa ohjelmistoissa ei ole lainkaan minkään yrityksen omistamaa salattua koodia, jota yritys voi halutessaan muuttaa käyttäjän tietämättä – tai vakoilla käyttäjää sen avulla.

Stallmanilta ja GNU-kehittäjiltä jäi tekemättä vain ohjelmiston ydin eli kernel. Tämän kehitti suomalainen Linus Torvalds, joka risti kernelinsä Linuxiksi ja lisensoi sen vapaaseen käyttöön. GNU-kehittäjien harmiksi koko käyttöjärjestelmää alettiin pian yleisesti kutsua Linuxiksi. Stallmanin mukaan järjestelmän oikea nimi on kuitenkin GNU/Linux, koska se hänen mukaansa ottaa huomioon myös GNU-kehittäjien tekemän työn.

"Windows ja Applen käyttöjärjestelmät ovat haittaohjelmia"

Stallman nimittää Microsoftin Windows sekä Applen Mac OS- sekä iOS-käyttöjärjestelmiä haittaohjelmiksi.

– Haittaohjelma on ohjelma, joka on suunniteltu kohtelemaan käyttäjiään huonosti.

Kehittäjägurun mukaan Windows tukee käyttäjien seurantaa sekä tiedostojen käyttöä rajoittavia drm-suojauksia. Lisäksi käyttöjärjestelmässä on takaovi, joka sallii Microsoftin muuttavan sitä käyttäjän koneella ilman lupaa.

Applen tietokoneiden Mac OS -käyttöjärjestelmän syntilista on hieman lyhyempi, sillä siinä ei hänen tietääkseen tapahdu käyttäjän seurantaa. 

Sen sijaan Applen iPhone- ja iPad-laitteissa käyttämä iOS-käyttöjärjestelmä on Stallmanin mukaan erittäin paha haittaohjelma. 

– Siitä löytyy käyttäjän valvontaa ja takaovi.

– Lisäksi se on vankila. IOS ei salli käyttäjän asentaa laitteisiin omia ohjelmia, vaan sensuroi sovelluksia. Sellainen pitäisi kieltää lailla.

Vaikka Stallman oli jo pitkään puhunut eri käyttöjärjestelmien takaovista, Edward Snowdenin vuodot Yhdysvaltojen turvallisuusviraston NSA:n verkkovalvonnasta yllättivät hänet.

– Olin järkyttynyt ja hämmästynyt, sanoo Richard Stallman.

– Epäilin, että Yhdysvallat keräisi tietoa Patriot Actin perusteella, mutta en osannut epäillä montaa muuta asiaa, joista Snowden on kertonut. Ja joka tapauksessa on eri asia tietää, että jokin on mahdollista kuin saada todisteita, että niin on todella tehty.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?