Nettiäänestys suunnitteilla: "Läksyä ei ole unohdettu"

Julkaistu:

Sähköistä äänestämistä suunnitellaan taas Suomeen, mutta tällä kertaa ainakin yksi merkittävä porsaanreikä on tukittu heti alkuunsa.


Oikeusministeriön asettama työryhmä kokoontuu marraskuussa ensimmäisen kerran miettimään, miten internetissä tapahtuva äänestäminen voisi toimia suomalaisissa vaaleissa.

– Voin sanoa, että läksyä ei ole unohdettu, sanoo työryhmän puheenjohtaja Kirsi Pimiä.

Pimiä viittaa vuoden 2008 kunnallisvaalien sähköisen äänestyksen kokeiluun, jossa ääniä meni hukkaan kolmessa kunnassa. Vaalipaikan äänestyskoneet erehdyttivät joitakin äänestäjiä luulemaan, että ääni on kirjattu, vaikka niin ei ollut.

Pimiä kuitenkin katsoo, että kaikki kokemukset kokeilusta eivät olleet kielteisiä. Keskeistä uudessa työssä on punnita hyötyjä ja riskejä keskenään.

Uusi hallitus,
uudet kujeet


Hallitus päätti vuoden 2010 alussa olla kehittämättä sähköistä äänestystä enempää. Mutta niin vain käynnistyi nettiäänestyksen suunnittelu, vaikka sitä pidetään tietoturvan kannalta heikompana kuin äänestyspaikalla olevia koneita.

Pelkistä äänestyskoneistakin on esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Intiassa löydetty runsaasti äänestyksen vaarantavia haavoittuvuuksia.

Pimiä muistuttaa, että nykyisen hallituksen eräs keskeisistä tavoitteista on edistää kansalaisten sähköistä asiointia. Internet-äänestyksen pohtimien on siihen luontevaa jatkoa. Mutta onko edes teoriassa mahdollista, että työryhmä päättää olla suosittamatta minkäänlaista nettiäänestystä?

– On se mahdollista, jos työmme lopputuloksena toteaisimme kaikkien vaihtoehtojen olevan heikkoja. Mutta uskon, että löydämme toteuttamiskelpoisen tavan äänestää netissä ja samalla olemme realisteja, Pimiä vastaa.

Koodi avataan
kaikille


Tietoturva-asiantuntija Antti Vähä-Sipilä sai juuri iloisia uutisia oikeusministeriöstä.

– Ilmeisesti olen mukana työryhmässä, kun sain siitä ilmoituksen.

Työryhmän asettamispäätöksen (pdf) mukaan Vähä-Sipilä edustaa työryhmässä kansalaisjärjestö Electronic Frontier Finlandia.

– Jos nettiäänestys tulee, sen hyötyjen on oltava selkeät ja kiistattomat kustannuksiin ja riskeihin verrattuna. Edellistä kunnallisvaalien ratkaisua leimasivat vahvasti yksityisen yrityksen liikesalaisuudet eikä yksityiskohtiin voitu puolueettomasti paneutua. Tämä ei sovi demokraattisiin vaaleihin, Vähä-Sipilä tähdentää.

Tämä vaara on tällä kertaa huomioitu heti kättelyssä, sillä työryhmän asettamispäätöksessä korostetaan avoimuutta:

"Äänestysjärjestelmän, mukaan luettuna lähdekoodi ja järjestelmän tekniset kuvaukset, tulee olla tutustumista varten kokonaan julkinen kansalaisille, järjestöille, asiantuntijoille ja vaalitarkkailijoille".

Pahimpana pelkona
hella ja nyrkki


Työryhmä etsii nettiäänestykseen mallia ainakin Virosta ja Norjasta. Virossa ollaan pisimmällä, vaikka kansa ei siellä Kirsi Pimiän mukaan ole ollut innostunut äänestämään netin kautta suuressa mitassa.

Nettiäänestyksellä halutaan muun muassa parantaa vammaisten mahdollisuuksia äänestää itsenäisesti ja houkutella nuorisoa osallistumaan vaaleihin.

Myös viranomaistyön odotetaan vähenevän, mikä säästäisi rahaa. Paperilippujen epäselvistä merkinnöistä päästäisiin eroon, ja vaalien tuloslaskenta nopeutuisi. Tosin tuloslaskennan nopeus ei ole tähänkään asti ollut Suomessa varsinainen ongelma.

Kansalla kuitenkin säilyisi vanha protestikeino, koska perinteinen lippuäänestys ei ole katoamassa mihinkään. Paperi säilyy niille, jotka sitä haluavat käyttää ja siihen voi vapaasti kirjoittaa vaikka Aku Ankka tai Joulupukki.

Mutta Antti Vähä-Sipilä on huolissaan nettiäänestyksen tuomasta uudesta uhasta tilanteissa, joissa äänestäjä on niin sanotusti nyrkin ja hellan välissä.

– Perinteisesti tällainen henkilö ei ole välttämättä päässyt ollenkaan äänestämään. Mutta nyt hänet voitaisiin pakottamalla saada äänestämään kotona, Vähä-Sipilä varoittaa. Hänen mukaansa äänestämättömyys olisi pienempi haitta kuin se, että äänestää henkilöä, jota ei itse tue.

Kirsi Pimiän mukaan Viron mallissa kiinnostaa vaalisalaisuuden näkökulmasta mahdollisuus antaa sähköinen ääni useamman kerran ja lopulta haluttaessa myös paperilla äänestyspaikalla. Vain viimeinen ääni jäisi voimaan.

Rakenna niin, että
lapsikin tajuaa


Antti Vähä-Sipilän mielestä missä tahansa sähköisessä äänestysjärjestelmässä avainasia on helppotajuisuus, sillä "lapsikin ymmärtää, miten paperiäänestys toimii".

Vaalituloksen on oltava myös häviävän osapuolen hyväksyttävissä ilman, että tuloksen selittämiseen ja ymmärtämiseen tarvitaan teknisiä asiantuntijoita.

– Tästä voi muodostua ongelma, jos eletään sisäpoliittisesti vaikeita aikoja tai jos jokin suurvalta painostaa Suomea. Järjestelmän on kestettävä myös tulevaisuuden mahdolliset kriisitilanteet ja tästä on keskusteltu liian vähän, Vähä-Sipilä harmittelee.

Oikeusministeriö ja oikeusrekisterikeskus käyvät ensi vuonna mahdollisen järjestelmän tekniikkaa läpi eri järjestelmätoimittajien kanssa. Pimiän mukaan on liian aikaista sanoa, onko valittava järjestelmä ja sen toimittaja joka tapauksessa kotimainen. Kunnallisvaaleihin järjestelmän toimitti Tieto, joka käytti alihankkijana espanjalaista äänestysjärjestelmiin erikoistunutta yritystä.

Kommentit

    Näytä lisää