Digitoday

Huono it-johtaminen maksaa Suomelle miljardeja

Julkaistu:

Huono projektinhallinta tulee Suomelle kalliiksi. Pelkästään it-hankkeissa yhteiskunta hukkaa vuosittain noin 7 miljardia euroa. Näin arvioivat alaan perehtyneet tietokirjailijat Tapio Järvenpää ja Ilkka Kankare, provosoivan, elokuun lopulla julkaistavan Veikö Moolok vallan? -teoksen kirjoittajat.


Tietokirjailijoiden Tapio Järvenpään ja Ilkka Kankareen laskukaava etenee seuraavan mallin mukaan: Suomen bruttokansantuotteesta it-kuluja on noin viisi prosenttia eli kymmenisen miljardia euroa vuodessa.

Kolmannes kuluista on kehitysinvestointeja, ja siitä arviolta noin puolet menee hukkaan. Kansainväliset tutkimusyhtiöt kertovat, että noin 60–70 prosenttia projekteista toimii tehottomasti. Projektit ylittävät budjetin tai eivät saavuta asetettuja tavoitteita.

– Jos me voimme kääntää siitä hukkaan menneestä osasta puolet onnistuneiksi projekteiksi, ja odotamme projektien takaisinmaksuksi kolme kertaa investointiin käytetyt kulut, saavuttaisimme säästöjä ja uusia tuottoja noin seitsemän miljardin euron edestä, Järvenpää laskeskelee.

Hän muistuttaa, että ei ole olemassa yhtä tai kahta yksittäistä syytä, jotka ajaisivat it-hankkeet kiville, mutta valtaosa niistä kaatuu huonoon johtamiseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

– On paljon esimerkkejä, joissa aikataulu, budjetti tai molemmat ovat ylittyneet reilusti, eikä projekti ole siltikään tuottanut sitä, mitä sen piti alun perin tuottaa. Joskus kaikki on pettänyt ja koko projekti keskeytetty, Järvenpää sanoo.

Kankareen mukaan yksi varoittavista esimerkeistä on Suomen valtioneuvoston vuonna 2006 käyntiin polkema asiakirjojen hallintajärjestelmä VALDA, jonka käyttöönoton piti tapahtua vuonna 2009. Valtiontalouden tarkastusviraston varoitukset sivuutettiin, eikä huomattavaa osaa käyttäjäkunnasta onnistuttu kuulemaan.

Kolme vuotta aikataulusta jäljessä, vuonna 2012 selvisi, että alkuperäisen 5,5 miljoonan euron budjetin ja 60 000 käyttäjän sijaan kustannustoteuma oli 9 miljoonaa ja käyttäjiä 190.

– Hanke onneksi tajuttiin keskeyttää. Millään muulla kuin it-alalla tällaiset projektikatastrofit eivät olisi mahdollisia, Kankare sanoo.

Kirjoittajien mukaan yksi syy vääristyneelle tilanteelle on se, että it-projektit ottavat mallia rakennusalasta, telakkateollisuudesta ja valtavista infrastruktuurihankkeista. Pienten ja ketterien projektien sijaan rakennetaan suurta ja raskasta.

Onnistumisista
mallia


– Aika tyypillistä on ollut, että on katsottu vanhoja epäonnistuneita projekteja ja otettu mallia asioista, joilla olisi ehkä 15 vuotta sitten voinut välttää epäonnistumisia. Sen sijaan pitäisi katsoa, minkälaisissa projekteissa on viime aikoina onnistuttu ja ottaa niistä mallia, Järvenpää rohkaisee.

Hänen mukaansa muiden muassa Kela onnistui verkkosivustonsa uudistamisessa ja Lahden kaupunki SAP-toiminnanohjausjärjestelmähankkeessaan, eli onnistumisia on tapahtunut.

– Mutta pääosa Suomessa toteutettavista hankkeista tehdään perinteisellä menetelmällä, jossa ensin määritellään, mitä on olemassa puolentoista vuoden päästä, ja sitten tiukasti naulataan kiinni kaikki vaatimukset ja toteutustavat jo ennen kuin kukaan on yrittänytkään organisaatiossa sitä toteuttaa. Eli naulataan tulevaisuuteen kiinni asioita, joiden tekemisestä ei tiedetä, onko toteuttamiseen kyvykkyyttä, Järvenpää ihmettelee.

Valmiit mallit käyttöön
pienissä osissa


Järvenpään mukaan it-hankkeita on turhaa yrittää räätälöidä liiaksi vaan kannattaa käyttää valmiita mallisovelluksia, jotka toimivat lähes aina. Muokkaaminen usein vain tuottaa hankaluuksia.

Projektit olisi myös syytä toteuttaa pienissä osissa.

– Isot tekemiset kannattaisi pilkkoa pieniksi hallittaviksi kokonaisuuksiksi, jotka pystyttäisiin toteuttamaan suhteellisen napakasti. Tehtäisiin lyhyissä sykleissä, ja toimivuutta testattaisiin jatkuvasti. Jos näyttäisi siltä, että ollaan menossa väärään suuntaan, korjausliikkeitä olisi helppo tehdä, Kankare sanoo.

Onnistumisen rima on it-hankkeissa laskettu mahdollisimman alas. Kirjoittajien mukaan vaarallinen ilmiö on myös se, että vaikka hanke selvästi on ajautumassa väärille urille, siitä ei juuri uskalleta perääntyä.

– Ehkä tuttu helvetti on turvallisempi kuin vieras taivas. Ajatellaan, että on turvallista epäonnistua samalla tavalla kuin kaikki muutkin. Epäonnistuminen on rakennettu projektien tekemisen kulttuuriin. Epäonnistumisesta on muodostunut vallitseva normi, Järvenpää kuvailee.

Kankare huomauttaa, että epäonnistuminen tuntuu helpommalta hyväksyä, kun ei kunnolla ymmärrä, mistä it-hankkeessa on edes kysymys. Hänen mukaansa keskeistä on, että kaikki toimijat tietävät tarkasti projektin tavoitteet.

– Se, että projektin tavoitteista viestitään yksisuuntaisesti, ei yleensä avaa niitä riittävästi. Syntyy vain useita tulkintoja tavoitteista, mikä aiheuttaa projektityössä valtavasti ongelmia. Tavoitetilan ja sinne johtavan polun havainnollistamiseen on panostettava toden teolla. Parhaiten se tapahtuu siten, että ihmiset otetaan mukaan tekemään tuota hahmottamista, Kankare sanoo.


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Janne Kataja ja Ulla-vaimo: Avioero!

    2. 2

      Korean Airin ”pähkinäraivosiskokset” eroavat – johtajaisä pyytää anteeksi: ”Olen todella pahoillani tytärteni harha-askeleesta”

    3. 3

      Aviciin kohtalokkaasta matkasta Omaniin tihkuu uutta tietoa – lomaili rennosti ystäväporukan kanssa: ”Tim oli täysin normaali”

    4. 4

      Pekka Rinne nollasi Coloradon – Mikko Rantasen superkausi päättyi

    5. 5

      Sebastian Vettelin F1-autosta löytyi salainen vipu – tätä ei ole Räikkösen Ferrarissa

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Marja toteutti unelmansa – muutti Suomen pienimpään kaupunkiin vanhaan kauppakeskukseen

    2. 2

      Sivullinen näki kuinka pyöräilijä pyyhälsi pelastuslaitoksen sulkumerkeistä välittämättä tulvivalle tielle – ja hävisi vedenpinnan alle

    3. 3

      Hymy palasi Olli Lindholmin kasvoille rankan vuoden jälkeen – yllättävä harrastus pitää tähden kunnossa: ”Monia varmaan naurattaa...”

    4. 4

      Kirja: Maria Veitolan 5-vuotias poika aiheutti kiusallisen tilanteen HopLopissa – näin julkisuus vaikuttaa perhe-elämään

    5. 5

      Tuhannet linnut tärvelivät saarta: Vuokraturvan toimitusjohtaja keksi tehokkaan keinon antaa häätö merimetsoille

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Ruotsalainen huippu-DJ Avicii on kuollut 28-vuotiaana

    2. 2

      Monen kammoksuma muotivillitys saapui myös uikkarityyliin – tätä ei ole totuttu rannalla näkemään

    3. 3

      Asunnottomaksi jäänyt Björn, 54, ”muutti” Ruotsin-laivaan – näin paljon hän maksaa asumisestaan

    4. 4

      Sini Ariellin päässä pimahti kesken hääpäivän – pilasi koko juhlan käytöksellään: vasta sulhasen hiljainen itku hääyönä havahdutti

    5. 5

      Perheenäiti sai kylmiä väreitä, kun hänen taaperonsa kurkisti viemäriin ja sanoi legendaarisen kauhurepliikin – mistä tyttö oppi lauseen?

    6. Näytä lisää