Ministeri Kiuru: 800 taajuushuutokauppa ei tunnu teleoperaattorin kassassa - Digitoday - Ilta-Sanomat

Huutokaupan uutuus: taajuusparille minimimaksu

Tulevassa taajuushuutokaupassa operaattorin riesana on uusi maksu: taajuuspari maksaa vähintään 16,7 miljoonaa euroa. Ministerin mielestä kyse on marginaalisummasta.

24.4.2012 17:39 | Päivitetty 24.4.2012 16:47

Viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) torppaa teleoperaattoreiden huolen siitä, että tuleva 800 megahertsin taajuusalueen huutokauppa pumppaa operaattorien kassat tyhjiin. Hän torjuu myös huolet siitä, että kalliit taajuushuutokauppamaksut heijastuvat kuluttajien maksamiin palveluhintoihin.

– Pitää ajatella taajuushuutokauppaa 20 vuoden sijoituksena. Vaikutus on alle promille teleyrityksen liikevaihdosta, Kiuru sanoi tiistaina tiedotustilaisuudessa.

Huutokaupattavaksi on tulossa 800 megahertsin taajuusalue. Taajuudet on tarkoitus käyttää 4g-verkkoon ja langattomiin laajakaistayhteyksiin.

Uutta edelliseen ja toistaiseksi ainoaan Suomessa järjestettyyn taajuushuutokauppaan on se, että tulevassa huutokaupassa taajuuskaistaparille on asetettu lähtöhinta. Lähtöhinta on 16,7 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi teleoperaattorin pitää maksaa osallistumismaksua 65 000 euroa.

Ministeri Kiuru pitää mahdollisena, että taajuusalue kiinnostaa kahta toimijaa. Tällöin operaattorit maksavat taajuuksista vähintään 50 miljoonaa euroa.

Tarkoitus on järjestää varsinainen huutokauppa nopeutetussa aikataulussa. Huutokauppa on esityksen mukaan ensi vuoden alussa.

Valtioneuvosto laskee saavansa huutokaupalla sata miljoonaa euroa. Ne eivät ole menossa esimerkiksi tietoyhteiskunnan kehittämiseen, vaan valtion yleiseen budjettiin.

Tv-taajuuksistamyös huutokauppa

Huutokaupattavaksi tulee 800 megahertsin taajuus, jonka käyttöä on tähän asti rajoittanut se, että taajuus on ollut Venäjän sotilaskäytössä. Suomessa taajuudella ovat toimineet radiomikrofonit. Niiden käyttö taajuusalueella lakkaa ensi vuoden lopussa.

Suomessa taajuuksien jakaminen huutokaupassa on uusi käytäntö. Suomessa kokeiltiin taajuushuutokauppaa vuonna 2009. Yleensä Suomessa on jaettu taajuudet niin sanotun kauneuskilpailun perusteella.

– Olen sitä mieltä, että taajuuskilpailuun osallistujan pitää maksaa käyttökorvausta yhteiskunnan pyörittämiseen, Kiuru sanoo.

Kiurun johtama ministeriö valmistautuu viemään huutokauppaan lisää taajuuksia. Seuraavaksi on vuorossa 700 megahertsin taajuus. Alue on ollut maanpäällisen televisioverkon lähetyksiä varten, mutta ministeriön valmisteluissa alue on tarkoitus osoittaa dataliikenteelle.

2G-verkko jääsähkön etäluentaan

Kiuru uskoo, että tuleva taajuushuutokauppa tuo vauhtia nopeiden 4g-verkkojen rakentamiseen. Hän valittaa sitä, etteivät 4g-verkot ja palvelut ole levinneet kunnolla.

– Näin hidas rakentaminen ei käy, Kiuru sanoo.

Tulevan 4G-verkon toimilupaehdoissa ministeriö on asettanut peittoaluevaatimukseksi, että Manner-Suomessa toimiluvan saaja on velvollinen rakentamaan viidessä vuodessa 99 prosentin väestöpeitto.

Peittoaluevaatimuksessa ei saa ottaa huomioon tähänastista 2G- eikä 3G-verkkoja.

Ministeriö uskoo, että tulevaisuudessa tarjolla on eri verkoissa toimivia tuotteita ja palveluita. Nopeiden 4G-verkkojen tulo ei poista markkinoilta nykyisiä gsm-verkkoja. 2G-verkoissa toimivat esimerkiksi sähkölaitteiden etäluenta.

Ministeriö arvelee, että tulevaisuudessa 800 megahertsin taajuudella voi olla pari toimijaa. Muut ovat valinneet strategiakseen keskittyä esimerkiksi 3G-verkkoihin ja investoida 3G-palveluihin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?