Digitoday

Nokian osaajille on kova kysyntä it-yhtiöissä

Julkaistu: , Päivitetty:

It-alan osaajilla on nyt kissanpäivät. Pätevästä väestä on tullut niin kova pula, että työnantajien mukaan osaajat pystyvät jo sanelemaan omat palkkansa ja muut etunsa. Tämä on pudottanut pienimmät yritykset pois pelistä ja apua haetaan jo ulkomailta. Olisiko Nokian Symbian- ja Meego-osaajista apua? Lue mitä mieltä alalla ollaan heidän osaamisestaan.


Pätevistä it-osaajista on Suomessa jo niin kova pula, että alan yritykset ulkoistavat töitään ulkomaille. Työlle ei löydy tekijöitä ja parhaat osaajat on jo palkattu.

– Pätevien työntekijöiden hinta- ja etupyynnöt ovat nousseet niin korkeiksi, että pienemmät yritykset eivät pysy perässä, Teknologiateollisuus ry:n johtaja Jukka Viitasaari sanoo.

Välttämättä työntekijöitä ei edes saa. Alan teollisuuden mukaan tämä tulee siirtämään myös kovempaa osaamista vaativia töitä Suomesta pois.

– Kyse ei ole aina hinnasta, vaan saatavuudesta. Työvoimapula on jo kasvun este, hän jatkaa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Työvoimapula on havaittu myös verkkoviestintäyhtiö Sopranossa.

– Yritimme perustaa Tampereelle ja Ouluun uusia toimipisteitä. Tampereelle haki yksi pätevä töihin ja Ouluun kaksi. Tämän takia perustimme viime vuonna kolme tiimiä Brasiliaan ja se toimii erittäin hyvin, verkkoviestintäyhtiö Sopranon toimitusjohtaja Arto Tenhunen sanoo.

Nokia voisi
auttaa pulassa


Mahdollisista Nokian irtisanomisista toivotaan jopa helpotusta alan työvoimapulaan. Edes se ei haittaa, vaikka Nokialta irtisanottava työntekijä olisi keskittynyt ainoastaan Symbian- tai Meego-järjestelmien kehittämiseen.

– Nokian insinöörit saavat varmasti töitä. Heillä on aito ymmärrys kansainvälisestä yrityksestä. Oman käsitykseni mukaan Nokian irtisanomiset eivät tule olemaan hirveän suuria, Viitasaari sanoo.

Sopranon toimitusjohtajakaan ei pelkää Nokian mahdollisia potkuja. Mahdollisista irtisanomisista toivotaan jopa apua työvoimapulasta kärsivälle alalle.

– Alan työvoimapula on täyttä todellisuutta ja se kohdistuu viestintäpalveluihin ja verkkopalveluiden osaajiin. Jos Nokialta haluaisi lähteä iso joukko ihmisiä, niin se olisi aivan valtavan hyvä asia. He ovat koulutettuja ohjelmistokehittäjiä, joilla on kansainvälistä kokemusta, Tenhunen sanoo.

– En usko, että työvoimapula on vielä hirveästi nostanut palkkoja. Sen tiedän, että firmoihin on kehitetty erilaisia etuja, muun muassa iPadeja ja päivähoitoa lapsille, Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Jaakko Salminen sanoo.

Koulutus ei vastaa
kysyntää


Kaikkein kovin pula on projektihenkilöstöstä sekä työntekijöistä, jotka ymmärtäisivät myös liiketoiminnan päälle.

– 75 prosenttia alan työvoimapulasta muodostuu sovelluskehittäjistä ja projektihenkilöstöstä, viimeinen neljännes koostuu myyntihenkilöstöstä, Salminen sanoo.

Alan toimijat pitävät koulutusta kohtuullisen laadukkaana, mutta työnantajapuoli toivoisi koulutukseen lisää bisnesoppia.

– Viestinnän ja teknologian yhdistäjiä on aika vähän. Erilaiset palvelut ovat viime aikoina menneet lomittain, mutta samaan aikaan koulutus on vahvasti eriytynyt. Jopa Viestinnän keskusliitto on antanut lausuntoja, että viestintäalan ammattilaisia koulutetaan liikaa. Näiden molempien taitajia on vähän, ei heitä kouluteta missään, Tenhunen sanoo.

Pulaa erikoistuneesta osaamisesta
ja matalapalkka-aloista

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan avoimien työpaikkojen kokonaismäärä on noussut vuoden takaisesta 30 000:sta 44 000:ään.

– Avoimien työpaikkojen lisäystä hillitsee, että yrityksissä on vielä paljon joustovaraa. Monessa yrityksessä  työajat lyhenivät laman aikana ja töihin on palkattu osa-aikaisia ja työajat voivat pidentyä rekrytoinnin sijaan. Lisäksi lomautuksia on vähennetty, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen sanoo.

Hänen mukaansa pulaa voi olla tietyistä ammateista, mutta kokonaisia ammattialoja työvoimapula ei vielä koske.

– Eniten avoimia työpaikkoja on matalan osaamisen aloilla sekä erityisosaamisalueilla, Tiainen sanoo.

Teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet Suomessa, mutta samaan aikaan piristynyt kaivostoiminta on työllistänyt kaivosalaa sekä metallien jalostamista. Lisäksi elintarviketeollisuus on elpynyt  ja nyt myös metsäteollisuuden työllisyys jonkin verran .

– Tässä on tapahtunut siirtymää materiaalien jalostamisesta tiedon jalostamiseen. Jos suomalaisesta työvoimasta yhtä suuri prosenttiosuus työskentelisi liike-elämän  palveluissa  kuin Hollannissa , niin meillä olisi siellä 150 000 työpaikkaa lisää. Kyllä tässä on huikea potentiaali, Tiainen sanoo.

Heistä on pulaa

  • php-osaaja
  • projektipäällikkö
  • ohjelmistomyyjä
  • ohjelmistokehittäjä

Kommentit

    Näytä lisää