Digitoday

Suomalaisista yli 100 000 piraatti-ilmiantoa vuodessa

Julkaistu: , Päivitetty:

Yhdysvaltalaiset tekijänoikeusjärjestöt lähettävät Suomen operaattoreille kymmeniä tuhansia ilmiantoja laittomista tiedostonjakelijoista. Toistaiseksi operaattorit eivät tee ilmoituksille mitään, mutta työn alla oleva lakiehdotus voi muuttaa tilanteen.


Yhdysvaltalaisia tekijänoikeusjärjestöjä edustavat yritykset seuraavat tarkkaan laitonta tiedostonjakelua vertaisverkostoissa. Tiedostonjakelijoiden ip-osoitteista selviää heille verkkopalvelua tarjova nettioperaattori.

– Yhdysvaltalaiset yritykset lähettävät operaattoreille huomautuksia heidän verkossaan toimivista tiedostonjakajista rutiininomaisesti, kertoo turvallisuuspäällikkö Arttu Lehmuskallio TeliaSonerasta.

– Näitä tulee meidän kokoisellemme operaattorille noin sata tuhatta sähköpostia vuodessa. Ja kun ottaa muut mukaan, niin puhutaan aika suuresta summasta Suomessa.

Myös operaattorit DNA ja Elisa saavat postia Yhdysvalloista. 
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

–  Näitä sähköposteja voi tulla tuhansia päivässä, kertoo johtava lakimies Anne Vainio Elisasta.

Nettipiraattien seuraaminen on Yhdysvalloissa ammattimaista toimintaa. Tekijänoikeusjärjestöt ja mediayhtiöt palkkaavat piraattijahtiin yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet tiedostojakelijoiden tutkimiseen vertaisverkostoissa.

– Todennäköisesti he menevät p2p-verkkoihin käyttäjinä, ja heillä on omia sovelluksia jakelijoiden jäljittämiseen, Lehmuskallio sanoo.

Yritysten ilmiantoviesteissä on tieto, mitä teosta ollaan jaettu, milloin ja mistä ip-osoitteesta.

– Lisäksi viesteissä viitataan erilaisiin yhdysvaltalaisiin lakipykäliin, jotka luonnollisesti eivät päde meihin. Eikä sähköisen viestinnän tietosuojalaki joka tapauksessa anna meille lupaa tunnistaa asiakasta tällaisessa tapauksessa ja hyvä niin, Lehmuskallio kertoo.

Näitä ilmiantoja ei kuitenkaan käsitellä Suomessa lainkaan, sillä Suomen laki ei näissä tapauksissa anna operaattoreille oikeutta selvittää asiakkaan henkilöllisyyttä ip-osoitteen perusteella. Suomessa teleliittymän yhteystiedot saa nykylain mukaan selvittää tunnistetiedoista ja luovuttaa eteenpäin tekijänoikeusjärjestölle vain tuomioistuimen päätöksellä.

Yhdysvaltalaiset järjestöt ovat lähettäneet ilmiantoviestejään jo noin kymmenen vuoden ajan. 

Lakimuutos voi tuoda
selvitysurakan


Eduskunnan käsiteltävänä on Tekijänoikeuslain ja sähköisen tietosuojalain muutosehdotus, jonka perusteella operaattorit voitaisiin velvoittaa luovuttamaan teleliittymän yhteystiedot tuomioistuimelle jo asian ollessa vireille.

Oikeustoimia pehmeämpi vaihtoehto olisi lakimuutoksen mukaan ilmoitus, jonka operaattori lähettäisi tiedostoja jakavalle asiakkaalleen.

Operaattori siis selvittäisi liittymän käyttäjän henkilöllisyyden tekijänoikeusjärjestön tai muun oikeudenhaltijan ilmoittaman ip-osoitteen perusteella, ja välittäisi tälle ilmoituksen liittymän lainvaistaisesta käytöstä.

Operaattorit eivät kuitenkaan saa kertoa asiakkaidensa yhteystietoja tekijänoikeusjärjestöille tai mediayhtiöille.

Joutuvatko operaattorit siis jatkossa lähettämään kymmeniä tai satoja tuhansia huomautuksia vuodessa suomalaisille asiakkailleen?

– Lakimuutoksen mukaan ilmoituksen välittämistä voisi vaatia vain Suomessa toimiva tekijänoikeuden yhteishallinnointijärjestö tai muu ammattimaista tekijänoikeuksien valvontaa harjoittava organisaatio. Nämä Yhdysvalloista tulleet valitukset eivät täytä edes tätä ehtoa, kertoo Elisan Vainio.

–  Lisäksi ilmoituksen lähettäjän olisi korvattavat teleyrityksen kulut. Korvauksesta olisi sovittava ennen ilmoituksen lähettämistä.

Satojen tuhansien ip-osoitteiden toisi operaattoreille todennäköisesti tuhansia henkilötyövuosia.

Lakimuutoksen lähetekeskustelussa eduskunnassa kansanedustaja Jyrki Kasvi sanoi kuulleensa, että jokaisella operaattoreilla olisi kuitenkin jo jonossa 50 000 pyyntöä, vaikka lakimuutos on vasta työn alla.

Lehmuskallion ja Vainion mukaan operaattoreilla ei ole minkäänlaista jonoa. Myös Suomen tekijänoikeusjärjestöt kiistävät listanneensa valmiita ilmoituspyyntöjä.

– Ei meillä ole mitään tällaista jonoa, sillä eihän lakikaan ole vielä voimassa, kertoo toiminnanjohtaja Antti Kotilainen Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksesta.

Kommentit

    Näytä lisää