Taajuushuutokauppa käydään salassa - Digitoday - Ilta-Sanomat

Taajuushuutokauppa käydään salassa

Ensi tiistaina käynnistyvän taajuushuutokaupan hintoja ei paljasteta julkisuuteen. Vaikka hinnat nousevat miljooniin euroihin, ministeriö ei usko niiden vaikuttavan kuluttajahintoihin.

12.11.2009 15:12 | Päivitetty 13.11.2009 14:37

Suomen ilmatilaa tarjoillaan ensimmäistä kertaa julkisesti myyntiin ensi tiistaina, kun kello 10 käynnistyy taajuushuutokauppa. Myynnissä ovat radiotaajuudet 2500–2690. Taajuuden ostaja saa toimiluvan kaistalle.

Taajuudet on varattu langattomalle laajakaistalle. Kaistalle ovat tulossa mobiiliverkkojen neljäs sukupolvi eli lte-tekniikka. Yksi taajuusalue on tarjolla myös mobiiliwimaxille.

Kuinka korkeaksi hinnat nousevat ja kuinka monelle toimiluvat menevät, on arvoitus viranomaisille.

– Neljä toimijaa voi tulla taajuuksille, viestintäverkkoyksikön päällikkö Juhapekka Ristola liikenne- ja viestintäministeriöstä arvelee.

Ristola ei paljasta, miten paljon tarjoushuutokauppaan on ilmoittautuneita. Virallisen ilmoittautumisen takaraja oli lokakuun alussa. Pelkkä ilmoittautuminen maksoi 50 000 euroa.

Julkisuudessa osallistumisestaan toimilupakierrokseen ovat kertoneet  telekonsernit TeliaSonera ja DNA.

Taajuusmaksutpois osingoista?

Suomessa on tähän asti jaettu taajuuksia niin sanotulla kauneuskilpailuperiaatteella. Taajuuksia on saanut käytännössä ilmaiseksi.

Linjaus on ollut telealalle mieleen. Alan toimijat ovat perustelleet, että taajuuksien muuttuminen maksulliseksi vie varoja verkkoinvestoinneilta.

Ristola uskoo, ettei nyt käytävä taajuushuutokauppa vaikuta Suomessa vähittäishintoihin eikä teleyritysten investointeihin.

Euroopassa on Ristolan mukaan kokemusta siitä, että oligopolisilla markkinoilla taajuushuutokauppa on nostanut vähittäishintoja ja vähentänyt investointeja. Sen sijaan kilpailuilla markkinoilla, joissa on useita toimijoita ja kunnon hintakilpailua, ei ole pelkoa tästä. Taajuushuutokaupalla on ollut vaikutusta lähinnä pääomien palautuksiin ja osinkoihin.

– Suomessahan meillä on useampi toimija. Kilpailu toimii hyvin, Ristola muistuttaa.

Jälkimarkkinatkäynnistyvät 

Taajuushuutokaupassa liikkuvat summat pysyvät ulkopuolisilta salassa myös kilpailun jälkeen.

Huutokauppa käydään Viestintäviraston sähköisessä kauppapaikassa. Osallistujien käytössä ovat käyttäjätunnukset ja salasanat, joilla he voivat seurata kaupankäyntiä ja tehdä tarjouksia.

Huutokauppa on käynnissä niin kauan kuin tulee tarjouksia. Taajuudet menevät sille, joka maksaa niistä eniten.

Huutokaupan jälkeen ministeriö julkaisee tiedot taajuuden ja toimiluvan saajista.

– Huutokauppa voi kestää päivän tai viikon, viestintäpolitiikan osaston osastopäällikkö Liisa Ero liikenne- ja viestintäministeriöstä sanoo.

Norjassa taajuushuutokauppa kesti viikon, Ruotsissa 16 päivää.

Ministeriö ei ole asettanut huutokaupalle tuottotavoitetta. Luvassa ovat kuitenkin miljoonien eurojen kaupat. Norja keräsi huutokaupassa 25 miljoonaa euroa. Ruotsi sai 230 miljoonaa euroa.

Suomessa huutokaupasta saatavat varat menevät valtiovarainministeriön kassaan.

– Varoja ei ole korvamerkitty mitenkään. Joskus julkisuudessa on näkynyt tietoja, joiden mukaan varat käytetään hankkeeseen, jossa laajakaista tulee kaikille suomalaisille. Mutta tällaista linkkausta ei ole, Ristola oikoo.

Uutta taajuuksien jaossa on huutokaupan ja maksullisuuden lisäksi myös se, että taajuuksille on tehty erityiset jälkimarkkinat. Taajuusalueen huutanut voi myydä tai vuokrata alueen kolmannelle osapuolelle.

Tällä on Ristolan mukaan varmistettu se, että taajuuksien käyttö pysyy joustavana. Toimiluvan hankkija ei jää taajuuksien vangiksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?