Laitonta ja laillista animea suunnattomasti verkossa

Julkaistu: , Päivitetty:

Suomessa julkaistaan vuosittain noin 150 suomenkielistä japanilaista manga-albumia. Lisäksi englanninkielisten albumien kauppa on vilkasta. Animen tärkein levityskanava on internet, jossa sekä laillisen että tekijänoikeuslakeja rikkovan materiaalin määrä on suunnaton, ilmenee uudesta tutkimuksesta.


Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikössä tehdyn tutkimuksen mukaan kymmenet tuhannet suomalaisnuoret harrastavat japanilaista populaarikulttuuria ja vieläkin suuremmat joukot kuluttavat sarjakuvaa, animaatioelokuvia, videopelejä tai erilaisia oheistuotteita sen kummemmin japanilaista alkuperää ajattelematta.

Yksi näkyvimmistä harrastusmuodoista on pukuilu (cosplay) eli animaatio- ja sarjakuvahahmoiksi pukeutuminen, jonka harrastajia Suomessa on useita tuhansia, ellei kymmenen tuhatta. Animaatioelokuvien (anime) ja sarjakuvien (manga) harrastajajoukot ovat vieläkin suurempia.

Tutkimus kertoo, että vaikka japanilaisen populaarikulttuurin buuminomainen, näkyvä murtautuminen valtajulkisuuteen toteutui jo muutama vuosi sitten, kasvaa suosio edelleen pikku hiljaa ja melko tasaisesti. Ilmiö on saavuttanut yläasteikäisten keskuudessa pysyvän jalansijan, ja noin 30 prosenttia 15–29 -vuotiaista nuorista ilmoittaa olevansa hyvin kiinnostunut tai jossain määrin kiinnostunut japanilaisesta populaarikulttuurista.

Japanin aseman
kartoitus


Tulokset perustuvat Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikössä valmistuneeseen tutkimukseen, jossa on kartoitettu japanilaisen populaarikulttuurin harrastuskenttää ja markkinoita Suomessa sekä näiden kytköksiä globaaliin ilmiöön. Tutkimusta varten on haastateltu harrastajia, kaupallisten tahojen edustajia ja asiantuntijoita Suomen lisäksi myös Japanissa.

Tulokset osoittavat, että japanilainen populaarikulttuuri tuo uusia piirteitä ja muutoksia nuorison kulutuskulttuuriin ja median käyttötapoihin. Nämä muutokset haastavat media-alan toimijat arvioimaan uudelleen mediateollisuuden ja -markkinoiden rakenteita. Haastetuksi tulevat myös oleva kotimainen ja kansainvälinen tekijänoikeuslainsäädäntö.

Tutkimuksen on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö ja toteuttanut Tampereen yliopiston Journalismin tutkimusyksikkö

Kommentit

    Näytä lisää