Museoviraston digitointi ei tyydytä

Julkaistu: , Päivitetty:

Museoviraston kehittämistä käsitellyt seurantaryhmä hoputtaa historiallisten aineistojen digitoimista ja esittää myös koko viraston nimen muuttamista.
Seurantaryhmän esitykset keskittyvät Museoviraston toiminnan vaikuttavuuden parantamiseen, organisaation kehittämiseen ja toiminnan taloudellisuuden ja tuottavuuden parantamiseen.

Museoviraston kokoelmien digitointiasteen korostetaan olevan selvästi alle Suomen museokokoelmien keskimääräisen digitointiasteen.

Seurantaryhmän mielestä viraston tietojärjestelmien kehittämisen ja digitoinnin tulee tapahtua kokonaissuunnitelman pohjalta, ja erityisesti tulee panostaa aineistojen saatavuuden parantamiseen ja verkkojakelun kehittämiseen.

Rahaa on kaivattu

Digitoinnin hitaus on tiedostettu Museovirastossakin, ja syynä on ollut rahoituksen puuttuminen aikaisemmin, virastosta korostettiin lokakuussa. Nyt käynnissä on vanhojen valokuvien sähköistyshanke, joka saa arviolta poikkeuksellista potkua opetusministeriön myöntämästä noin 500 000 eurosta.

– Tämä on merkittävä avaus siinä mielessä, että tähän asti ei ole voitu tällaisella erillisrahoituksella tukea Museoviraston kokoelmien digitointia, vaan on tuettu koko museoalan yhteisiä hankkeita, raporttia laatimassa ollut ylitarkastaja Päivi Salonen opetusministeriöstä taustoittaa.

Omaa rahaa digitointiin

Seurantaryhmä linjaa raportissaan, että "Museoviraston kehittäminen tapahtuu voimassaolevien valtiontalouden kehysten puitteissa ottaen huomioon valtion tuottavuusohjelman asettamat tavoitteet".

Samalla raportissa kuitenkin toivotaan, että Museoviraston aineistojen digitointiin ja saatavuuden parantamiseen osoitettaisiin erillisrahoitusta osana Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeen toteutusta vuosina 2008–2011.

Pääjohtajan tehtävä määräaikaiseksi

Museovirastolla on keskeinen kehittämisvastuu museoiden kokoelmahallinnan, digitoinnin ohjeistuksen, standardien ja toteutuksen ohjaajana sekä alan aineistojen saatavuuden ja pitkäaikaissäilyttämistä koskevien ratkaisujen rakentajana, seurantaryhmä toteaa.

Museoviraston nimeä esitetään muutettavaksi Suomen kulttuuriperintökeskukseksi, joka kuvaisi paremmin viraston laajaa tehtäväkenttää.

Seurantaryhmä esittää myös muun muassa, että kokoelmien ja tietoaineistojen saatavuuteen liittyvä asiantuntemus kootaan uuteen Tietopalvelu-osastoon.

Museot ja näyttelyt -tulosalue esitetään lakkautettavaksi. Museoviraston toimintayksikkönä toimisi Suomen kansallismuseo, johon kuuluvat Suomen kansallismuseo, Kulttuurien museo, Suomen merimuseo ja neljätoista muuta museota, kokoelma- ja tutkimusyksikkö sekä konservointilaitos.

Museoviraston sisäisen kehittämisen painopiste on toimintatapojen uudistamisessa. Pääjohtajan tehtävä tulisi muuttaa määräaikaiseksi, erityisistunto lakkauttaa ja sen tehtävät siirtää johtoryhmälle, seurantaryhmä katsoo.

Jatkoa Mykkäsen raportille

Opetusministeriön mukaan uudistustyön toteuttaminen ajoittuu Museoviraston ensi keväänä käynnistyvän toimitilahankkeen yhteyteen. Seurantaryhmän esitysten toteuttaminen ja jatkotyöstäminen on pääosin Museoviraston vastuulla.

Kehittämisehdotukset ovat jatkoa selvitysmies Jouni Mykkäsen raportille, joka luovutettiin kulttuuriministeri Stefan Wallinille toukokuussa 2007.

Kommentit

    Näytä lisää