Digitoday

Funet liitti Suomen internetiin 20 vuotta sitten

Julkaistu:

Suomen korkeakoulujen ja tutkimuksen tietoverkko Funet oli ratkaisevassa asemassa, kun Suomi liittyi kansainväliseen internet-verkkoon marraskuussa vuonna 1988.


Pohjoismaiden yhteinen NORDUnet-verkko sai tuolloin satelliittilinkin avulla yhteyden Princetonin yliopiston yhteydessä toimivaan John von Neuman –superlaskentakeskukseen (JNC). Satelliittilinkin nopeus oli 56 kilobittiä sekunnissa.

- NORDUnetin internet-yhteys ei ollut itsestäänselvyys, kertoo Funetia operoivan tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n tiedottaja Paavo Ahonen. Hänen laatimansa historiateos Funet – Suomen tie internetiin julkistetaan tänään Helsingissä Funetin 25-vuotisjuhlien yhteydessä.

Poliittiset epäluulot
lientyivät vuodessa

Yhdysvalloissa suhtauduttiin epäillen Suomeen sen läheisten Neuvostoliitto-suhteiden takia.

- Tämä käy ilmi kirjeestä, jonka National Science Foundationin ylläpitämän NSFNETin toiminnasta vastannut Larry Landweber lähetti Juha Heinäselle marraskuun alussa 1987. Siinä hän tarjosi NORDUnetille mahdollisuutta liittyä NSFNETiin, mutta ilman Suomea. NSFNET oli tuolloin internetin runkoverkko Yhdysvalloissa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tilanne muuttui kuitenkin nopeasti. Kun Heinänen vieraili marraskuun 9.-11.1987 kansainvälisessä verkkokonferenssissa, hän sai JNC:n edustajilta lupauksen NORDUnetin liittämisestä NSFNETiin. NSF:n johtaja Steve Wolff oli paikalla ja näytti vihreää valoa NORDUnetin liittämiselle, Suomi mukaan lukien. Yhteys avattiin vuotta myöhemmin marraskuussa 1988.

Ilman kommelluksia yhteyden avaamisesta ei selvitty. Muutaman päivän kuluttua opiskelijakäytössä olleelta tietokoneelta yritettiin murtautua Yhdysvaltain energiaministeriön alaisen Lawrence Livermore laboratorion tietojärjestelmiin. Koko NORDUnetin yhteys katkaistiin välittömästi.

Parin viikon selvitysten ja vakuuttelujen jälkeen yhteys palautettiin.

Telemonopolien
X.25-verkko hävisi

Pohjoismaiden päätös liittyä internetiin herätti Keski-Euroopassa ristiriitaisia tunteita. Länsi-Euroopassa tuettiin rakenteilla olevaa internetin kanssa kilpailevaa OSI-yhteyskäytäntöä. Sitä ajoivat erityisesti kansalliset telemonopolit. OSI-verkon perustana oli X.25 pakettiliikenne, jossa rahastettiin jokaisesta siirretystä bitistä.

Internetin edullisuus perustuu siihen, että telelaitoksille maksetaan vain tietoliikenneyhteydestä eikä maksun suuruus riipu siirretyn tiedon määrästä. Verkkoympäristö olisi varmasti hyvin toisenlainen, jos teleyhtiöt olisivat saaneet tahtonsa läpi.

Funetilla oli kansainvälisiä verkkoyhteyksiä jo ennen internetiä. Vuodesta 1985 oli toiminnassa IBM:n sponsoroima EARN-verkko (European Academic Research Network), joka tarjosi mm. kansainvälisiä sähköpostiyhteyksiä ja tiedostonsiirtoa.

Tutkijoiden verkko
1990-luvun alkuvuosiin asti


Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta Suomen korkeakoulu- ja tutkimusverkon Funetin perustamisesta. Myös Funetin kehitykselle oli ratkaisevaa, että varhaisessa vaiheessa alettiin rakentaa omaa verkkoa, joka yhdisti yliopistojen paikallisverkot.

Funetiin otettiin alkuvaiheessa mukaan myös yrityksiä, joilla oli oma tutkimusyksikkö. Muun muassa Nokia ja nykyiset Sonera ja Elisa olivat aikanaan Funetin jäseniä ja saivat arvokkaita kokemuksia tuotekehityksensä tueksi.

Internet pysyi pääosin akateemisen yhteisön verkkona 1990-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen alkoi verkon nopea kaupallistuminen, mikä on tuonut mukanaan myös ikäviä lieveilmiöitä.

Funet-verkkoa ylläpitää opetusministeriön hallinnoima CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy. Verkkoon ovat liittyneet kaikki yliopistot, suurin osa ammattikorkeakouluista ja valtion tutkimuslaitoksista.

Yhteensä Funetissa on runsaat 80 jäsenorganisaatiota ja käyttäjämäärä on noin 350 000.

Kommentit

    Näytä lisää