Figma tyrkyttää vanhemmille pelien ikärajatietoja

Suomen peliohjelmisto- ja multimediayhdistys Figma ry on julkaissut pelien ikämerkistöihin liittyvää PEGI-järjestelmää esittelevän tietoiskuvideon. Järjestön mukaan video on tarkoitettu ensisijaisesti vanhemmille.

Esimerkiksi Spore-pelin PEGI-luokitus on +12.

9.10.2008 8:47 | Päivitetty 9.10.2008 9:03

Figmasta kerrotaan, että tietoiskuvideo auttaa ymmärtämään PEGI-järjestelmän symbolit ja opastaa näin oikean pelin valinnassa.

– Pelien ikämerkinnät koetaan tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi, mutta niitä ei välttämättä ymmärretä oikein. Kyseessähän ei ole lautapelien tyylinen osaamiseen perustuva ikäsuositus vaan oletettuun haitallisuuteen pohjautuva tarkasti harkittu ikäluokittelu, joka tulee ottaa huomioon peliä valittaessa.Kaikki pienet pojat ja tytöt haluavat olla isompia, mutta pyydän vanhempia miettimään todella tarkasti pelin vaikutusta alaikäisen kehitykselle, valistaa Figman toiminnanjohtaja Riku Olkkonen.

PEGI-järjestelmä perustuu yhteissääntelyyn, jossa julkaisijat määrittävät itse pelille alustavan ikäsuosituksen. Tarkastuksen tekee alankomaalainen Netherlands Institute for the Classification of Audio-visual Media (NICAM), joka vastaa lähinnä kotimaista elokuvatarkastamoa. Kun PEGI-merkinnän saanut peli saapuu Suomeen, maahantuoja ilmoittaa Valtion elokuvatarkastamolle, VET:lle sen saaman ikäsuosituksen tai -rajan.

Suomessa ainoastaan 18 vuoden ikäraja on ehdoton, muut suosituksia. Saatuaan tiedon ikärajasta VET voi jälkitarkastaa pelin, mikäli se epäilee ikärajan olevan virheellinen.

PEGI-järjestelmässä on kaksi toisiaan täydentävää osaa. Ensimmäinen on ikäluokittelu, 3+, 7+, 12+, 16+ ja 18+. Toinen on pelin sisältöä kuvaavat symbolit. Nämä symbolit, jotka on painettu pelipakkauksen takapuolelle ikärajan yhteyteen, kertovat pelin sisältämän haitallisen aineiston laadun, kuten väkivalta tai kauhu. Pelien ikämerkinnät jakautuvat PEGI-järjestelmässä: 3+ 49 %, 7+ 10 %, 12+ 24 %, 16+ 12 % ja 18+ 4 %.

Joka kolmas suomalainen pelaaja on nainen

Suomalaisen pelaajan profiili tutkittiin keväällä puhelin- ja verkkokyselynä. 28 prosenttia kokonais-väestöstä on aktiivisia pelaajia. Miehet ovat peleistä kiinnostuneempia. 38 prosenttia miehistä sanoo pelaavansa aktiivisesti, vastaava luku naisilla on 18 prosenttia. Suomalaisen pelaajan keski-ikä on 30 vuotta. Pelaajista 67 prosenttia on miehiä ja 33 prosenttia naisia. Yli 30-vuotiaista 23 prosenttia pelaa aktiivisesti sukupuolesta riippumatta.

Pelaamiseen käytetty aika on tyypillisimmillään yhdestä viiteen viikkotuntia. Eniten pelaamiseen käyttävät aikaa alle 25-vuotiaat miehet.

- Lasten ja nuorten vanhemmista 31 prosenttia pelaa aktiivisesti. Vastaavasti 40 prosentilla aktiivipelaajista on alle 16-vuotiaita lapsia. Peräti 90 prosenttia pelaavista suomalaisvanhemmista on myös pelannut lastensa kanssa, toteaa Olkkonen.

Suosituimmat pelit eivät yllätä

Suomalaisten suosituimmat pelityypit eivät yllätä. Ajopelit (17 %), roolipelit (14 %) ja urheilupelit (10 %) valitaan ensimmäisenä kun peleihin tartutaan.

Suosituin pelikone tutkimuksen mukaan on PlayStation2. 46 prosenttia pelaajista nimeää sen useimmin käytetyksi laitteekseen. Pc:n mieluisimmaksi pelialustaksi valitsevat 16 prosenttia pelaajista. Uudet konsolit kulkevat lähes rinta rinnan, Microsoftin Xbox360 7 prosenttia, Nintendon Wii 5 prosenttia ja Sonyn PlayStation3 7 prosenttia.

– Nämä luvut ovat lähellä jäsentemme myyntilukuja. Uusien konsolien käyttäjät ovat aktiivisempia pelaajia, joka nostaa niiden osuutta myynnissä. Tilanne myös muuttuu nopeasti pelimarkkinoilla, kertoo Olkkonen.

Pelikonsoleiden multimediaominaisuuksia käytetään runsaasti. 74 prosenttia pelaajista käyttää konsolia elokuvien katseluun. Verkossa pelaaminen on valloittanut myös suomalaiset; 67 prosenttia pelaajista pelaa verkossa. Verkossa pelaamisen tärkein syy on sosiaalisuus, kavereiden kanssa pelaaminen.

Lisätietoja pelien ikämerkinnöistä löytyy täältä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?