Oikeusoppineet piiskaavat urkintalakia jälleen

Julkaistu:

Suomalaiset oikeusoppineet suomivat ankarasti hallituksen esitystä sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamiseksi.


Helsingin Sanomat kysyi mielipiteitä laista eri asiantuntijoilta, jotka olivat tyrmänneet lakiesityksen alun perin jo lähes vuosi sitten ennen kuin esitys lähti lausuntokierrokselle. Oikeusoppineet eivät ole edelleenkään lämmenneet tälle niin kutsutulle urkintalaille.

Lakiesitys antaisi työnantajille tietyissä tilanteissa mahdollisuuden vahtia työntekijöidensä sähköpostiliikenteen tunnistamistietoja, joista selviää esimerkiksi viestin vastaanottaja, liitetiedoston muoto ja lähetysaika. Viestin sisältöä ei saa katsoa.

- Yrityssalaisuuden suoja on saanut esityksessä huomattavan suuren painoarvon suhteessa yksityisyyden suojaan kuuluvaan luottamukselliseen viestintään, Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen tulkitsee Helsingin Sanomille.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen komppaa Viljasta ja tarjoaa pohdittavaksi kysymyksen "onko perusoikeuksiin kuuluva viestinnän luottamuksellisuus painavampaa kuin perustuslaissa mainittu yksityisen omaisuuden suoja ja elinkeinovapaus, joihin yrityssalaisuudet kytkeytyvät vain etäisesti".

Yritysten uskotaan painostaneen

Valtiovallan mukaan sähköpostien tunnistetietoja voisi käyttää, kun on syytä vakavasti epäillä keskeisten yrityssalaisuuksien vuotamista tai merkittävän haitan aiheuttamista yritykselle.

Oikeusoppineet katsovat, että lakia on valmisteltu paljolti paitsi yrityksiä varten, myös niiden painostuksesta.

Myös Vaasan yliopiston oikeustieteen professori Asko Lehtonen, Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää ja F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen lyövät lakiesitystä.

Kommentit

    Näytä lisää