Digitoday

Maa järkkyi ja tukki kännykkäverkot Piilaaksossa

Julkaistu: , Päivitetty:

Lokakuun lopulla maa järkkyi Piilaaksossa. Järistyksen voimakkuus Richterin asteikolla oli 5,6 eli järistys ei ollut niitä kaikkein voimakkaimpia. Etenkin kun muistaa että muualla maailmassa, kuten Chilessä ja Sumatralla, maa on viime aikoina tärissyt monin verroin voimakkaammin.


Järistys oli silti voimakkain sitten vuoden 1989 Loma Prieta –järistyksen, joka rikkoi runsaasti paikkoja raivottuaan 7,1 Richterin voimakkuudella. Tuolloin muun muassa yksi alueen vilkkaimmista silloista, San Franciscon Bay Bridge, sortui osittain aiheuttaen pahoja liikenneongelmia pitkiksi ajoiksi.

Kuluvan vuoden lokakuun järistys ei kuitenkaan aiheuttanut suurempia aineellisia vahinkoja. Muistiin se kylläkin jäi monellakin, sillä tärinää ja heiluttelua kesti jopa puolen minuutin ajan. Ja olo oli kuin pienellä veneellä valtameriaallokossa.

Tilanteen tasaannuttua vaihdoimme pikaisesti kuulumiset keskelle katua kerääntyneiden naapureittemme kanssa ja surffasimme sitten verkkoon saadaksemme selville järistyksen voimakkuuden Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen sivuilta. Verkko näytti toimivan moitteettomasti.

Sitten tuli mieleen, että lähistöllä asuvien kavereidenkin tilanne olisi hyvä ottaa selville. Helpommin sanottu kuin tehty.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Matkapuhelimella ei saanut puheluita läpi pitkään aikaan järistyksen jälkeen. Eivätkä tekstiviestitkään suostuneet lähtemään omasta kännykästä maailmalle.

Reilun puolen tunnin päästä alkoi kavereilta sitten saapua tekstiviestejä meillepäin ja meidänkin viestimme lähtivät yksi kerrallaan maailmalle. Tuohon mennessä järistyksen voimakkuus oli selvinnyt jo televisiouutisten kauttakin ja kaikille oli käynyt selväksi, ettei pahempia tuhoja ollut aiheutunut missään päin Piilaaksoa.

Myöhässä saapuvia viestejä selaillessa ei voinut välttyä muistelemasta 90-luvun loppupuolen jouluaattoja Suomessa, kun jouluviestit tukkivat tekstiviestikeskukset ja pahimmillaan jouluaattoja toivoteltiin vasta joulupäivän puolella. Siis aivan kuin meillä täällä. Ja vain noin 10 vuotta myöhemmin.

Matkapuhelinverkot ovat täällä Piilaaksossa edelleenkin surkeassa jamassa. Kriisitilanteissa niihin ei ainakaan lokakuun kokemusten perusteella voi lainkaan luottaa. Verkon kattavuudessakin on ongelmia.

Esimerkiksi kotitalossamme
matkapuhelimeen puhutaan vain pihalla.

Sisätiloissa puhelimet eivät joko soi, tai sitten puhelut katkeavat lähes alkuunsa. Ja silloin harvoin kun puhelu olohuoneesta kestää yli 10 sekuntia, ei pätkivästä puheesta saa selville yhtään mitään.

Itse en osaa sanoa mistä matkapuhelinverkkojen ongelmat johtuvat.

Ovatko matkapuhelinoperaattorit haluttomia investoimaan verkkoihinsa tarpeeksi? Eivätkö viranomaiset valvo operaattoreiden toimia riittävästi? Ovatko loppukäyttäjät itse syyllisiä verkkojen katvealueisiin vastustaessaan lähiympäristöön suunniteltujen tukiasemien pystyttämistä? Mahdollisia syitä on monia.

Varmaa on vain se, että jatkossakin aion mainostaa paikallisille tuttavillemme, että Yhdysvalloissa ollaan matkapuhelinverkoissa vuosia Suomea perässä.

Hartti Suomela työskentelee Piilaaksossa teknologiayrityksen kehittäjätuessa.


Kommentit

    Näytä lisää