Navigaattorit uutena kommervenkkina - Digitoday - Ilta-Sanomat

Liikenteen valvontakamera on pysyvä pelote

Tieliikenteen turvallisuuden parantamista pohtinut neljän ministerin ryhmä esittää osaratkaisuna automaattisen liikennevalvonnan lisäämistä ja kehittämistä.

5.10.2007 16:15 | Päivitetty 3.3.2008 15:02

Automaattisen liikennevalvonnan tieosuuksia lisätään. Ensi vuoden lisäys on noin kaksisataa kilometriä, jonka jälkeen valvottujen tieosuuksien pituus on yhteensä noin kolmetuhatta kilometriä. Myös valvonnan toteutusta tehostetaan.

Automaattisen valvonnan tehokkuutta liikenneturvan parantamisessa ei asiantuntijan mukaan ole syytä epäillä.

- Perimmäiseen tavoitteeseen, eli liikenneonnettomuuksien vähentämiseen, on kameravalvonnan avulla onnistuttu aika pitkälti pääsemään, sanoo liikenne- ja viestintäministeriön liikenneturvallisuusyksikön päällikkö Matti Roine. Mutta jatkossa onkin hänen mukaansa mielenkiintoista katsoa, miten yleistyvät ja valvontakameroista varoittavat navigaattorit vaikuttavat asiaan.

Roineen mukaan kameroiden turvallisuusvaikutukset ovat olleet pysyviä ja isoja, vaikka eri maissa on jo aikaisemmin havaittu "haitari-ilmiö", missä kuskit hidastavat nopeutta vain kamerat havaitessaan. Roineen mielestä itse kameroiden tekniikka tai toimivuus ei ole ongelma.

- Suurin ongelma on meillä ollut prosessissa, eli kuvan ottamisen jälkeisissä toimenpiteissä. Sen eteen on tehty hirveästi töitä, että kamerakuvista saataisiin irti se, mitä pitäisikin, Roine kertoo. Tuottavuutta pitäisi kehittää esimerkiksi rangaistus- ja rikesakkoprosesseissa.

Oikeusministeriö asettaa työryhmän selvittämään, miten kunnat voisivat nykyistä aktiivisemmin poliisin tukena osallistua automaattiseen liikennevalvontaan. Tällöin pohditaan muun muassa oikeusministeri Tuija Braxin (vihr) esittämää mahdollisuutta antaa kunnalle oikeus lähettää rikesakko ylinopeutta ajaneen ajoneuvon haltijalle. Jos ajoneuvon haltija vastustaisi rikesakkoa, asian käsittelisi ja tutkinnan hoitaisi poliisi kuten nykyisinkin.

Kuntien sakotusoikeus jakoi kansan kahtia hiljattaisen tutkimuksen mukaan. Kaupunkilaiset olivat suostuvaisia, mutta maaseudulla ajatusta vastustettiin, kun Aamulehti selvitti asiaa Taloustutkimuksen avustuksella. Matti Roineen mukaan Helsinki kannattaa kuntien sakotusoikeutta erityisen ponnekkaasti.

Lisäksi työryhmä selvittää, tulisiko tämä niin sanottu rikosoikeudellinen haltijavastuu ulottaa lieviin liikennevalorikkomuksiin. Kuntien ja poliisin yhteistyötä liikennevalojen kameravalvonnassa esitetään tehostettavaksi myös siten, että kunnat ilmoittaisivat havaitsemistaan punaista päin ajamisista poliisille, LVM:n, OM:n, STM:n ja SM:n yhteistiedotteessa sanotaan.

Liikenneministeri Anu Vehviläinen, oikeusministeri Tuija Brax, sisäasiainministeri Anne Holmlund ja peruspalveluministeri Paula Risikko ovat yhdessä hakeneet ratkaisuja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Taustalla on huoli tämän vuoden synkistä liikenneonnettomuusluvuista.

Tieliikenteessä menehtyi 252 ihmistä elokuun loppuun mennessä. Se on viisikymmentä enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Erityisesti nuorten onnettomuudet ovat lisääntyneet.

Hallituksen piirissä on alustavasti keskusteltu siitä, että lisäbudjetissa osoitettaisiin miljoona euroa tarkkuusalkometreihin, huumetestereihin sekä automaattivalvonnan matka-aikajärjestelmään, postitusjärjestelmään ja langattoman tiedonsiirron kehittämiseen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?