Kyse on mpeg4 AVC –standardista, jota voidaan käyttää kaikissa jakeluteissä, antennilähetyksissä, satelliiteissa ja kaapelissa. Sen tarkoitus on korvata nykyinen digitelevision standardi dvb, joka nojautuu jo hapertuvaan mpeg2-pakkausstandardiin.
Suomen digi-tv on ehtinyt teknisesti vanhentua 10 vuoden aikana. Yhteen kanavanippuun saadaan viisi-kuusi kanavaa, ja ahtaus näkyy kuvan laadussa.
Suomalaiset olisivat voineet seurata Norjan tietä. Siellä siirrytään antennilähetyksissä suoraan 2008:n aikana mpeg4 AVC –maailmaan, josta muotoutuu samana vuonna dvb-t2-standardi.
Satelliitilähetykset, joissa tällä hetkellä on maanpäällistä digitelevisiota parempi kuva, tukeutuvat samaan tulevaisuuden standardiin. Siellä nimitys on dvb-s2.
Suomessa vapautuu vielä useita kanavanippuja tänä vuonna syyskuun alussa aloittavan kanavanippu E:n jälkeen. Niissä joissakin testataan mpeg4 AVC:n avulla teräväpiirron tuottamista antennilähetyksiin.
Lisää houkuttelevuutta
Antennilähetyksiin lisätään uudella standardilla lisää houkuttelevuutta. Kymmenen vuoden päästä Suomessa voidaan seurata antennin kautta 150-200 digikanavaa ja 7-10 hd-kanavaa.
Päättäjien olisi myönnettävä, että nykyiset mpeg2-pakatut digikanavat eivät ole pohja millekään kasvulle, eikä uusia kanavanippuja ole enää paljon jaossa.
Julkisesti olisi tuotava esiin digitelevision etenemissuunnitelma vuosille 2007-2015. Ei riitä, että vain insinöörit tietävät asioista.
Se tietysti on varmaa, että kuluttajat joutuvat uusimaan laitteitaan useasti, ellei jo nyt ole käytössä harava-antennilähetyksiä ymmärtävä mpeg-4-vastaanotin. Sellainen pystytään nimittäin päivittämään uuteen standardiin, kun se tulee.
