Suomalaiset luottavat verkkopankkiin

Verkkokaupan suosio on jatkuvassa kasvussa ja luottamus verkkopankkiin on edelleen luja, sillä peräti 92 prosenttia pitää asioimista verkkopankissa turvallisena. Luottokortin käyttöä kotimaisissa verkkopalveluissa pitää turvallisena 65 prosenttia, mutta ulkomaisiin palveluihin suhtaudutaan epäluuloisemmin, niihin luottaa vajaat 30 prosenttia.

21.2.2006 12:43

Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tutkimuksessa (pdf) selvitettiin muun muassa kuluttajien luottamusta verkkopankkiin ja -maksamiseen, terveystietojen välittämiseen sekä sähköiseen asiointiin. Myös internetin käyttötapoja ja -paikkoja selvitettiin.

Mitä monipuolisemmasta, säännöllisemmästä tai syvemmälle käyttäjän arkiseen toimintaan nivoutuvasta viestintävälineiden ja -palvelujen käytöstä on kyse, sitä suuremmat ovat ikäryhmien väliset erot.

Tutkimuksen mukaan kyse ei ole niinkään ihmisten osaamisen puutteista, vaan myös siitä, että internetin liittymä- ja palvelutarjonnassa ei näytä olevan kaikkiin elämänkaaren vaiheeseen sopivia, käyttöön motivoivia palveluja. Toisaalta iäkkään väestön internet-käyttö on muuttunut vuoden kuluessa säännöllisemmäksi, ja internetissä vietetty aika on yli kaksinkertaistunut.

Yleisimmin internetiä käytetään kotona. Myös käyttö ystävän tai sukulaisen luona, työpaikalla tai oppilaitoksessa on lisääntynyt. Julkisissa käyttöpisteissä, kuten kirjastoissa, tilanne sen sijaan on säilynyt ennallaan.

Yhteiskäyttöpisteistä suosituimpia ovat internet-kahvilat sekä kauppojen ja muiden yritysten tiloissa olevat pisteet. Yhteiskäyttöpisteet eivät olekaan odotetulla tavalla laajentaneet internetin käyttöä uusiin väestöryhmiin, sisäministeriö ja tietoyhteiskuntaohjelma purkavat tutkimustuloksia.

Tietoturvasta huolehtimisen ja yhteyden hankkimisen monimutkaisuuden merkitys haluttomuudelle hankkia internet-yhteys on kasvanut vuodesta 2004. Ne kotitaloudet, joille hankkimisen monimutkaisuus ja tietoturva ovat esteitä, ovat kaikkein vähiten motivoituneita hankkimaan internet-yhteyttä.

Digikuilu kapenee

Tutkimusten mukaan 75 prosenttia suomalaisista käyttää internetiä. Internetiä käytetään keskimäärin 7,8 tuntia viikossa. Naisten ja miesten internetin käytössä ei ole eroa.

Internetiä käytetään vapaa-ajalla selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Internetin ja sähköpostin päivittäiskäyttäjien osuus on kasvanut kaikissa ikäryhmissä syksystä 2004, ja internetin kautta saatavia palveluja pidetään yhä tarpeellisempina. Kuitenkin uusien käyttäjien määrä on kasvanut hitaasti.

Tekstiviestien suosio on edelleen kasvussa, mutta matkapuhelimien lisäpalvelujen käyttäjämäärissä ei ole suuria muutoksia.

Tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että ne jotka ovat aikaisemminkin käyttäneet internetiä, sähköpostia ja sähköisiä asiointipalveluja, käyttävät niitä yhä aktiivisemmin ja monipuolisemmin. Toisaalta myös iäkkäiden ihmisten tieto- ja viestintätekniikan käyttö on lisääntynyt. Ikäpolvien välinen digitaalinen kuilu on siis hitaasti kapenemassa - varsinkin kun internetiä jo työssään käyttämään tottuneet väestöryhmät ikääntyvät.

Lääkeresepti mieluiten puhelimitse tai kasvotusten

Julkishallinnon internet-sivuista suosituimmat ovat oman asuinkunnan sivut sekä työministeriön sivut. Tämä ilmenee marras-joulukuussa tehdystä julkishallinnon verkkopalvelukyselystä.

Viimeisen kolmen kuukauden aikana 49 prosenttia kaikista vastaajista oli vieraillut oman asuinkuntansa www-sivuilla ja 37 prosenttia työministeriön mol.fi -sivuilla. Seuraavaksi suosituimpia olivat Kelan, verottajan ja kirjastojen verkkosivut.

Aktiivisinta julkishallinnon verkkopalveluiden käyttö oli 25-34-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta suhteellisesti eniten julkisten verkkopalveluiden käyttö on viimeisen kahden vuoden aikana kasvanut ikäryhmässä 50-79-vuotiaat.

Enemmistö vastanneista, 83 prosenttia, haki tiettyä tietoa julkishallinnon verkkopalveluiden kautta. Asiointipalveluja ilmoitti käyttäneensä onnistuneesti 23 prosenttia vastanneista.

Internetiä haluttaisiin käyttää asiointikanavana etenkin omien tietojen tarkistamiseen viranomaistietokannoista, korvaussumman hakemiseen esimerkiksi Kelasta sekä omien tietojen toimittamiseen viranomaisille. Enemmistö sen sijaan haluaa hoitaa omaan terveyteen liittyviä asioita, kuten lääkereseptin uusimisen, kasvotusten tai puhelimitse.

Enemmistö arvioi uuden teknologian hyödyntämisen julkisissa palveluissa vähentävän julkisen hallinnon palvelupisteiden määrää, nopeuttavan asiointia viranomaisten kanssa, helpottavan palveluiden saatavuutta, parantavan yritysten kilpailukykyä sekä säästävän asiakkaiden kustannuksia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?