Mobiilimarkkinoinnissa varottava vastaanottajan ärsyttämistä

Suomi on edelleen jälkijunassa mobiilimarkkinoinnissa. Viime vuonna siihen käytettiin vain kymmenesosa internet-mainontaan käytetystä rahamäärästä.

23.6.2005 10:32

- Mobiilimarkkinoinnin vähyys johtuu siitä, ettei mobiilimarkkinoinnin mahdollisuuksia ymmärretä, summaa tutkija Ville Virtanen torstaina ilmestyvässä ITviikossa. Virtanen toimii tutkijana Helsingin kauppakorkeakoulun konsulttiyrityksessä LTT-Tutkimuksessa.

Oulun yliopiston tutkimusprofessorin Heikki Karjaluodon mukaan mobiilimarkkinoinnin suurin haaste on luvallisuus ja kanavan käyttäminen vastaanottajan näkökulmasta oikein.

- Käyttäjät haluavat enimmillään 5-7 viestiä viikossa ja 0-2 päivässä. Voidaan joutua tilanteeseen, jossa ihmiset eivät enää halua antaa numeroaan markkinointiin, koska kännykkää pidetään henkilökohtaisena viestivälineenä, Karjaluoto miettii.

Karjaluoto korostaa, että muuhun mainontaan oikein yhdistettynä tekstiviesti on hyvä lisä.

Ravintolat lähettävät

Sallitusti mainosviestejä voidaan lähettää esimerkiksi kanta-asiakaslistan henkilöille.

- Moni asiakasravintolamme lähettää viestejä esiintyjistä, lounaslistoista ja tarjouksista. Uskomme, että jatkossa ravintolamaailma on mobiilimainonnan suurin bisnes. Myös muistutukset parturi- ja lääkäriajoista yleistyvät, kertoo Elisan palvelujohtaja Timo Rajala.

Mobiilimarkkinointi voi myös lisätä kuluttajan valtaa. Tutkija Ville Virtasen mukaan mobiilimarkkinoinnissa kuluttaja pystyy viimeinkin kontrolloimaan mitä, missä ja miten hänelle markkinoidaan.

Toisaalta haittana on se, että tekstiviestimarkkinointia ei voi tunnistaa hälytysäänen perusteella, kun taas suoramarkkinointikirjeen tunnistaa päältä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?