Palvelukseen halutaan: oikea tyyppi

Julkaistu:

IT-alan työntekijät ovat kriittisiä sen suhteen, millaisessa yrityksessä tai organisaatiossa he haluaisivat olla töissä. Mikä parasta, useimmat ovat jo unelmatyöpaikassaan.
IT-alan työntekijät ovat kriittisiä sen suhteen, millaisessa yrityksessä tai organisaatiossa he haluaisivat olla töissä. Mikä parasta, useimmat ovat jo unelmatyöpaikassaan.

ITviikon ja Tietotekniikan liiton tutkimuksen vastaajille annettiin 63 IT- ja käyttäjäyrityksen lista. Vastaajat saivat valita viisi yritystä, jossa työskentelisivät mieluiten.

Vain kolme yritystä, Nokia, TietoEnator ja IBM saivat yli kymmenen prosenttia äänistä. Sellaisetkin isot tekijät kuin SAP, Hewlett-Packard, Fujitsu Invia ja Microsoft saivat tyytyä kahdesta viiteen prosenttiin. Sotkujaan setvinyt Sonera kärsi rökäletappion eikä enää ole järin haluttu työpaikka. Myönteisessä julkisuudessa paistatellut TietoEnator ja IBM olivat voimakkaassa nousussa.

"Moni tekee työtä pienessä yrityksessä, ei tunne isojen yritysten arkipäivää eikä siksi lausukaan niistä mitään", Patrik Kvikant johdon rekrytointiin keskittyneestä Heidrick & Strugglesista sanoo.

Sen sijaan peräti 30 prosentin kannatuksen sai ryhmä "muut" eli listalla mainitsemattomat yritykset. Tähän joukkoon osunee monen omakin työpaikka, sillä peräti 83 prosenttia vastanneista valitsisi oman nykyisen työpaikkansa varmasti tai melko varmasti uudessakin valintatilanteessa.

Yli puolet vastanneista olisi kiinnostunut vaihtamaan työpaikkaa (kysymyksessä ei määritelty, tarkoitettiinko tällä työtehtäviä vai organisaatiota tai yritystä). Tästä voisi päätellä, että työtehtäviin ollaan tyytymättömämpiä kuin työnantajaan.

"Näin tämä on tulkittava. Muuten tulokset ovat ristiriitaisia", Kvikant sanoo.

Työhönsä tyytyväistä väkeä

IT-alan ihmiset tuntuvat olevan varsin tyytyväisiä työhönsä. Kaikkiaan 83 prosenttia on työhönsä erittäin tai melko tyytyväinen. Aktiivisesti uutta työpaikkaa etsiikin vain viisi prosenttia.

Henkilöstöasioihin erikoistuneen Mercuri Urvalin konsultti Raija Kemiläinen pitää normaalina suhteena sitä, että viisi prosenttia etsii vakavissaan uutta työpaikkaa mutta yli puolet vaihtaisi sopivan osuessa kohdalle.

"Olemme huomanneet, että yhtä työpaikkaa kohden on selvästi enemmän hakijoita kuin ennen", hän huomauttaa.

"Tästä joukosta seulomme sitten ne, jotka ovat kiinnostuneita juuri kyseisestä työtehtävästä.

Ne, joilla on enemmän työntöä nykyisestä työpaikasta kuin halua avoinna olevaan työtehtävään, eivät välttämättä ole yhtä motivoituneita."

Kemiläisen mukaan työn hakijat ovat tosissaan liikkeellä. Hypen aikaan kepillä kokeilijoita riitti; nyt ei haeskella sinne ja tänne vaan valikoidusti tiettyjä työpaikkoja.

"Hakijatkin ovat laadukkaita. Kyllä valintatilanteet ovat todellisia", Kemiläinen vakuuttaa.

"Suuri haaste työnantajalle on tavoittaa ne henkilöt, jotka eivät ole aktiivisesti liikkeellä."

Neljänneksellä halua vaihtaa alaa

Tutkimukseen vastanneista 23 prosenttia olisi valmis vaihtamaan kokonaan alaa. Luku ei hämmästytä Kemiläistä eikä Kvikantia. Kaikilla aloilla on alanvaihtohalukkuutta.

"Tosin IT-alalla sitä voi olla normaalia enemmän, sillä hypen aikaan alalle tultiin myös muilta aloilta. Nyt arki on alkanut, usein jopa vaikeudet, ja moni palaisi mielellään entiselle alalleen", Kvikant arvelee.

"Alan vaihtaminen on nykypäivää. Alauskollisuutta ei enää ole, ei myöskään sellaista, että oltaisiin saman työnantajan palveluksessa koko työura. Eikä IT-ala monen mielestä tunnu tällä hetkellä turvalliselta, joten vaihtoaikeita on varmasti", Kemiläinen sanoo.

Uusia työpaikkoja etsitään lähinnä ITviikon urasivuilta, joilta uutta työpaikkaa etsi 66 prosenttia vastanneista.

Toiseksi suosituimmat ovat Helsingin Sanomien Talous ja työ -sivut.

Verkkopalveluista suosituin on työministeriön WWW-palvelu.

Epävarmuus epäilyttää

Tutkimuksesta voisi tehdä sen päätelmän, etteivät suuryritykset välttämättä ole IT-ammattilaisten toivelistan kärjessä.

"Kyllä mielenkiintoinen työ on se, joka ensi sijassa kiinnostaa. Mutta isoihin haetaan, koska niissä uskotaan olevan hyviä urakierto- ja koulutusmahdollisuuksia", Kemiläinen sanoo.

Patrik Kvikant arvelee, että moni kokee tällä hetkellä epävarmuutta työssään. Silti oma koettu epävarmuus on tutumpi asia kuin epävarmuus jossain muualla, oloissa, joita ei tunne.

"Kynnys vaihtaa paikkaa voi olla tästä syystä iso, varsinkin, kun markkinatilanne on huono", hän sanoo.

Eli ajatellaan, että on parempi pysyä tunnetuissa oloissa, vaikka ne olisivat huonotkin, kuin lähteä tuntemattomiin, mahdollisesti vieläkin epävarmempiin?

"Aivan", Kvikant vastaa.

IT-ala ei muita vaikeampi

Kvikant etsii lähinnä johtoporrasta IT-yrityksiin. Hänen mukaansa aloitteleviin yrityksiin ei ole nyt helppoa löytää osaajia; riskit koetaan liian isoiksi.

Usein puhutaan siitä, että IT-alalle olisi normaalia vaikeampaa löytää osaavaa johtoa. Patrik Kvikant ei allekirjoita väitettä.

"Kaikilla aloilla on omat erityispiirteensä."

Sen sijaan hän sanoo, että ala on nuori ja sillä on pula kansainvälisen osaamisen hallitsijoista.

"Nousuhuuman aikaan alalla saattoi päästä helpolla. Tällä tulkaa ja ostakaa -mentaliteetilla ei ole kasvatettu niitä lihaksia, joita tarvittaisiin nyt, kun on tiukka paikka", Kvikant huomauttaa.

Tämän myötä meiltä puuttuu osaajien kriittinen massa.

"Tähän vaikuttaa myös suomalainen tapa yrittää liian paljon itse. Kolme-neljä pientä yritystä voi toisistaan tietämättä tehdä ihan samaa asiaa. Onnistumisen mahdollisuus olisi yhdessä yrittämällä paljon isompi, ja verkostoitumalla myös tiedot ja taidot leviäisivät ja karttuisivat", Kvikant sanoo.

Hyvä IT-johtaja on hyvä johtaja

Uratoiveet suuntautuvat alalla ylöspäin. Konsultit ja myyjät haluavat johtajiksi, johtajat pysyä johtajina. Yrittäjät taas haluavat pysyä yrittäjinä ja asiantuntijat asiantuntijatehtävissä.

Patrik Kvikantin mukaan hyvä IT-johtaja ei ole sen kummempi olio kuin muutkaan hyvät johtajat. Hyvällä johtajalla on kykyä havainnoida asioita, kuunnella ympäristöään - sekä yrityksen sisäistä että ulkoista - ja oppia tästä. Lisäksi hänellä on kovaa älyä, tunneälyä ja luovuutta.

"Näitä ominaisuuksia sitten käytetään eri tilanteissa eri tavoilla. Ellet esimerkiksi ole suuri visionääri, anna jonkun toisen olla se", Kvikant antaa vihjeen.

Entä voivatko alan ulkopuolelta tulleet onnistua johtajina IT-alalla?

"Aivan hyvin. Toimialaa ei tarvitse välttämättä tuntea, mutta sitä pitää pystyä ymmärtämään ja erityispiirteet pystyä oppimaan nopeasti."

ITviikon ja Tietotekniikan liiton teettämä palkka- ja työuratutkimus tehtiin elo-syyskuussa. Kyselyyn vastasi 1 285 alan ammattilaista. Tutkimuksen teki Taloustutkimus.

Kommentit

    Näytä lisää