Tutkimuksesta tuotteisiin - Digitoday - Ilta-Sanomat

Intel hakee Nokia-yhteistyötä laajalla rintamalla

Julkaistu: 29.8.2002 12:15

Maailman suurin siruvalmistaja, Intel Corporation hakee laajalla rintamalla yhteistyötä Nokian kanssa. Listalla ovat mobiilitekniikat ja -standardit, verkkoinfrat, älypuhelimet, kämmenmikrot, wlan, gprs, umts ja sylimikrot. Intelin teknologiajohtajan Pat Gelsingerin mukaan yhteinen sävel voidaan ulottaa tuotekehityksestä tuotteistamiseen.

Gelsinger kävi torstaina Nokia-tapaamisessa ison Intel-ryhmän kanssa, Nyt pöydälle pantiin yhteistyöasiat eikä puhuttu vain flash-muisteista..

- Me haemme pitkän tähtäimen yhteistyötä Nokian kanssa. Tuotekehittelyssä voisimme hyödyntää toistemme tutkimusresursseja Yhdysvalloissa ja Suomessa sellaisissa tapauksissa, joissa löytyy yhteistä kiinnostusta. Haluamme myös yhteisiä tutkimusprojekteja eri mobiilialueilta. Voimme myös tehdä yhdessä prototyyppejä ja selvitellä niiden tuotteistamista.

- Tässäkin yhteistyössä Intel toimii mahdollisena rakenneosien toimittajana ja tarjoajana Nokian omille tuotteille, Gelsinger selvittää.

Hän korostaa tietoliikenteen ja it-maailman yhtymistä, konvergenssia, joka tuo mukanaan kämmenmikroja, joissa on näppäimistö, älypuhelimia tietojenkäsittelyominaisuuksilla ja internet-tabletteja. Samalla hintahaarukka halvan sylimikron (1 000 dollaria) ja halvan pda:n (100 dollaria) kaventuu.

- Intelin tarkoituksena on saada kannettavan laitteen käyttö paremmaksi eri mobiiliympäristöissä. Yhteys ei saa katketa käyttäjän siirtyessä wlan-alueelta gprs:ään tai 3g:hen.

Intelin teknologiajohtajan mukaan wlan ei ole 3g:n kilpailija, vaan ne täydentävät toisiaan. Hän viittaa toimintasäteeseen, joka wlanilla on 300 metriä ja umtsilla kymmenen kilometriä.

Hänen mukaansa gprs pysyy pitkään käytössä, ja vaikean alun saanut 3g tulee vähitellen valtavirtaan alkaen ensi vuodesta.

Ei myönteisiä merkkejä

Gelsinger korostaa, että Intelin kannalta taloustilanteessa ei näy myönteisiä merkkejä. Pc-laitteiden kasvu seuraa sesonkivaihteluja, mutta odotettu lisäsykäys on jäänyt tulematta. Silti siruvalmistaja ei ole jäänyt toimettomaksi.

- Olemmme juuri julkistaneet 2,8 gigahertsin Pentium 4 -suorittimen, ja vuoden loppuun mennessä tuomme kolmen gigahertsin version markkinoille.

Hän kertoo, että Intel tekee vuosittain arkkitehtuurimuutoksia sekä 32-bittisiin että 64-bittisiin suorittimiinsa. Niistä 64-bittiset Itanium 2 -prosessorit ovat olleet tuotantolinjoilla 4-5 kuukautta.

- Haluan selventää, että Itanium 2:ta ei ole tarkoitettu tehtäviin, joissa 32-bittiset Xeon-palvelinprosessorit selviytyvät hyvin. Ne on sen sijaan tähdätty risc-markkinoille, joissa käytetään HP:n PA-risc-, IBM;n Power 4- tai Sunin Sparc-arkkitehtuureja.

Gelsinger naurahtaa huhuille, joiden mukaan Apple olisi vaihtamassa Xeon-suorittimiin.

- Me olemme halunneet tarjota heille Intel-suorittimia jo 20 vuoden ajan. Asiasta tietysti käydään keskusteluja, mutta valitettavasti mitään uutta ei ole tapahtunut.

P4-arkkitehtuuri muuttuu

Intel julkistaa syyskuussa omassa kehittäjäkonferenssissaan IDF:ssä moniprosessorimaailmasta tunnetun Hyper-Threading-säikeistämisarkkiehtuurin pöytämikroihin. Se on jo toiminnassa Xeon-palvelinmaailmassa.

Hyper-Threadingissa monisäikeistämistä tukevat käyttöjärjestelmän ja ohjelmistot näkevät yhden suorittimen kahtena. Normaali suoritin pystyy käsittelemään yhden ohjelmistosäikeen kerralla, mutta Hyper-Threding ymmärtää kahta ohjelmistosäiettä kerrallaan.

Ensimmäinen Hyper-Threading-tekniikalla varustettu pöytämikrosuoritin on vuoden viimeisellä neljänneksellä julkaistava kolmen gigahertsin Pentium 4.

Gelsinger korostaa, että kaikissa sovelluksissa säikestämistekniikalla ei ole vaikutuksia.

-Joissakin sovelluksissa päästään pöytämikrojen puolella jo 60-70 prosentin teholisäykseen. Palvelinsuorittimissa Hyper-Threading on tuonut keskimäärin 25-30 prosenttin teholisän ohjelmistoprosessointiin.

AMD:llä tyhjä aukko

Intelin teknologiajohtaja selvittää, että AMD on jatkanut Intelin haastamista pöytämikropuolella, mutta jo 2.8 gigahertsin P4 ja sen jälkeen tulevat arkkitehtuurimuutokset lisäävät Intelin etumatkaa.

Hän huomauttaa, että Hyper-Threadingin lisäksi ensi vuoden puolella nähdään P4-suorittimissa lisää L2-välimuistia, joka parantaa suorituskykyä vaativissa sovelluksissa.

Hän arvostelee suorin sanoin AMD:n 32- ja 64-bittistä Hammer-arkkitehtuuria.

- Kuinka monta 64-bittistä pöytämikrosovellusta on maailmassa, ei yhtään. Sama ongelma koskee käyttöjärjestelmiä, muisteja ja komentotulkkeja Hammerille. AMD menee tyhjään aukkoon. 64-bisttistä pöytämikromaailmaa saamme odottaa ainakin kolme vuotta. Lisäksi heidän suorittimensa hidastuu 32-bittisissä sovelluksissa 64-bittisen arkkitehtuurirakenteen takia.

- Vuonna 2005 tilanne on varmasti erilainen, ja silloin voidaan nähdä hidasta siirtymistä pöytämikroissa 64-bittisiin sovelluksiin. Sitä tarvitaan erityisesti silloin kun sovellus vaatii enemmän kuin neljä gigatavua muistia. Silloin Intel on valmis muutokseen, kuten oli mukana myös, kun käyttäjät siirtyivät 16-bittisistä sovelluksista 32-bittisiin ympäristöihin.