Maailmassa lienee lopultakin vain harvoja niin mustavalkoisia asioita kuin suojatie. Ulkonäön ohella mustavalkoinen on myös sen idea: kun joku sille tielle lähtee tai pyrkii, autot pysähtyvät ja kulkuaan voi vaaratta jatkaa. Näin kauniita uniahan olisi mukava katsella myös monien turvattomaksi moittimassa online-olotilassa, eikö totta?
Ihmisethän ne tiedon valtatielläkin liikkuvat – ihan niin kuin autoissaan ja suojateillä. Otsikot ovat kuitenkin antaneet ymmärtää, että tietoliikenne houkuttelisi ihmisiä poluille, joihin terve katu-uskallus ei ehkä riittäisi. Oikeasti seksiä, väkivaltaa ja internetiä –lajityypin tarinoissa seikkailee kuitenkin sama peikko, joka toimii lukuisten liikenneturmienkin takapiruna: meillä on muka-niin-kiire, mutta minne?
Huonon huudon chat-huoneet
Verkkokeskustelu on joutunut huonoon huutoon. Otsikoittain pedofiileja, murhaajia ja muita paha-aikeisia vuorovaikutuskumppaneita on työntynyt tietoliikennepiuhoja pitkin kotienkin rauhaan.
Kun Yhdysvalloissa toukokuussa surtiin tapausta, jossa 25-vuotias chat-tuttu tappoi 13-vuotiaan tytön, asiantuntijat kiirehtivät kertomaan, miten juuri 13-14 –vuotiaat kaikkein helpoimmin joutuvat verkkoviekoittelun uhriksi. Syy nähtiin murrosiän myllerryksessä, johon yhdistyy annos varhaisnuoren viattomuutta. Sitä otsikot eivät yhtä isoin kirjaimin pohtineet, miksi monilla varhaisnuorilla on kiire pukeutua varhaisaikuisiksi. Nuortenpalstoja selatessa voi huomata, että yksi jo 13-14- vuotiaita huolestuttavista asioista on oma kokemattomuus, johon etsitään lääkettä myös chat-huoneista. Haluttavuudesta näyttäisi kaikessa hiljaisuudessa tulleen yhä nuorempien murhe. Tätä tilaisuutta hyväkseen käyttävien aikuisten rankaiseminen onkin vain vähimmäisratkaisu. Mediankin saisi siis kaikin mokomin tehdä enemmän kuin vain otsikoita rikoksista ja rangaistuksista!
Vikaa onkin käyttäjän päässä?
Miksi sitten aikuisen netin käyttäjän pää usein toimii niin sanotusti kolmantena jalkana, ajattelematta? Kysymys kiinnostaa parhaillaan ainakin brittejä siinä määrin, että äskettäin terveyshallinnon kerrottiin varanneen rahaa laajaan seksitapaselvitykseen, jonka tärkeänä osana ovat chat-huoneet.
Vaikka riskikäyttäytyminen onkin kotoisin aina ihmisen päästä, maaliskuussa British Psychological Societyn konferenssista maailmalle kiiri kysymyksiä herättävä tutkimustulos: netistä seuraa löytäneet hiv-negatiiviset homomiehet näyttivät unohtavan turvaseksin huomattavasti todennäköisemmin kuin ne, jotka olivat löytäneet partnerinsa muualta. Tämä näkyi myös uusien tartuntojen jakaumassa. Miten tulos on yleistettävissä muuhun väestöön jäi medialta kertomatta - valitettavasti, sillä Britannian hiv-positiivisista vain noin joka toinen kuuluu seksuaalivähemmistöihin.
Tuoteyhteiskunnan arkea
Aikuisia on tuntunut villitsevän verkossa vastaavasti rahapelikin. Keväällä BBC kertoi yhdysvaltalaistutkimuksesta, jonka mukaan online-pelaajista tuli peliongelmaisia huomattavasti useammin kuin muuten uhkapeliä harrastaneista. Toppuuttelijoista vapaassa, useita vaihtoehtoja tarjoavassa peliympäristössä vauhti voi riistäytyä hallinnasta huomaamatta, peliongelmien tutkijat tuumivat.
Samoin on arveltu web-heilanhaun helppouden lisäävän seksiriskejä. Syy on yksinkertaisesti se, että online-aikainen kiireemme kukasta kukkaan ja mehiläisestä toiseen on kuin varkain alkanut kuulostaa jokseenkin yhtä luonnolliselta kuin mikä tahansa tuoteyhteiskuntaan kuuluva kilpailutus ja kiireiset kurssinoteeraukset markkinoilla. Kannattava kasvu vain taitaa kuvasta puuttua, kun näistä netin ongelmallisista raha- ja ihmissuhdepeleistä puhutaan.
Kiireetöntä kesää!
Onneksi sentään on kesä! Juuri kesällähän on ollut tapana sallia kiireestä luopuminen ja antaa luonnon huolehtia kaikkinaisesta kasvusta lomalaisen vain loikoillessa. Vietetään siis antoisia suviviikkoja ajan kanssa!