Tekstiviestein tai sähköpostilla kiusattu suomalainen aavistaa usein anonyymienkin viestien alkuperän. Kiusattujen Tuki ry:n toiminnanjohtaja Olli Putkosen mukaan kiusaaminen työssä ja koulussa on usein pitkäaikaista ja harvoin pelkkää telehäiriköintiä. Terminä "?mobiilimobbaus"? on kuitenkin tullut viime kuukausina yhä tutummaksi Suomessakin, eikä se ole vain alaikäisten puuhaa.
- Mahdollisuus lähettää viestejä niin, ettei lähettäjä käy ilmi, houkuttelee nyt käyttämään kännykkääkin. Ilmiö on tuttu netistä, sähköpostiahan on käytetty tällä tavoin jo pitkän aikaa, Putkonen sanoo. Aiemmin ja yhä edelleen samaa virkaa kiusaajien keinovalikoimassa toimittavat myös paperiset viestit, pilasoitot ja pahat puheet, joten ihmeparannusta maailmaan eivät toki toisi mitkään televiestinnän estotkaan.
Kiusaajien kannalta käyttökelpoisia televälineitä ovat erilaisten salaviestipalvelujen ohella anonyymit prepaid-liittymät. Esimerkiksi Telia Prepaid –liittymäpaketin ostajan ei operaattorin asiakaspalvelun mukaan tarvitse luovuttaa Telialle mitään henkilötietojaan, ellei hän halua itselleen rekisteröinnin tuomia etuja.
Yksi vastaan monet
Vaikka kiusaaminen on välineiltään teknistynyt, mitään yhtenäistä mobiilikiusaajien heimoa Suomessa ei ole, kuten ei ole kännykkäkiusattujen klaaniakaan.
- Sähköposti- ja tekstiviesteillä kiusataan yleensä sen kaltaisia ihmisiä kuin muutenkin, usein muuhun kiusaamiseen liittyen. Esimerkiksi kouluissa kiusatuiksi joutuvat helposti muun muassa lahjakkaat, taiteelliset, tunnolliset ja hyvin usein myös fyysistä voimankäyttöä vieroksuvat lapset, Putkonen kertoo ja esittelee selvityksiä, joiden mukaan kiusaaminen yleensä on päivittäistä ja kestää vuosia - usein niin, että yhtä kiusattua kohti kiusaajia on useita.
Kiusaaminen ei siis ole samanlainen ongelma kuin mikä tahansa riidan- tai kostonhaluinen häiriköinti, jota televerkoissakin on harrastettu jo kauan ennen kännyköiden aikaa. Olli Putkosen mukaan kiusaajan motiivina taas on monesti perisuomalaiseksikin sanottu tunne, kateus.
Niin modernia viestintää kuin mobiilikiusaaminen onkin, siihen näyttäisi liittyvän myös kipeää vaikenemista. Esimerkiksi äskettäin Britanniassa tehty kysely kertoi, että kolmasosa kännykällä kiusatuista koululaisista ei kertonut asiasta kenellekään ja lopuistakin enin osa korkeintaan kavereilleen.
Asiallisuutta etsimässä – hämärän rajamailla?
Olivatpa tekstiviestit sitten anonyymeja tai numeron kera lähtettyjä, ainakin teleoperaattori ja palvelutarjoaja jättävät aikuisenkin kiusatun yksin.
Esimerkiksi salaviestejä maksua vastaan tarjoava Sonera Zed lupaa verkkosivuillaan, että "?kaikki asiattomat viestit"? voidaan jäljittää ja ne voivat johtaa jatkotoimenpiteisiin. Kysyttäessä asiaa johtaja Jyri Sepältä kynnys toimenpiteisiin korottuu kuitenkin välittömästi.
- Henkilöitä, jotka ovat vastaanottaneet palvelumme kautta lähetetyn viestin, jonka sisältö mahdollisesti täyttäisi jonkin rikostunnusmerkistön kuten kotirauhan rikkominen, uhkailu ja niin edelleen, kehotetaan ottamaan yhteyttä poliisiin asian selvittämiseksi, Seppä toteaa.
Vain poliisi tutkii
- Palvelun kautta lähetettävä viestintä on lähtökohtaisesti luottamuksellista, Zed ei seuraa viestinnän sisältöä eikä päätä millainen viestintä on "asiallista". Rikosten esitutkinta ja niistä rankaiseminen kuuluu esitutkintaviranomaisille ja tuomioistuimille, joita Sonera Zed luonnollisesti lainsäädännön mahdollistamin tavoin pyrkii avustamaan rikosten selvittämisessä.
Kysyttäessä viranomaisilta, miten henkisen väkivallan uhrin tulisi menetellä esimerkiksi työpaikkakiusaamiseen liittyvien viestien vastaanottajana, toimittajan puhelu alkaa pomppia pitkin paikallispoliisin organisaatiota. Käy ilmi, että henkinen väkivalta ei kuulu tutkinnan sanastoon sellaisenaan, vaikka poliisi toki senkin kiemuroita selvittää. Kun kyseessä ei ole selvä nyrkinisku, tutkinta ja tulokset seuraamuksineen osoittautuvat kuitenkin varsin tapauskohtaisiksi.
Jokainen rikoksen uhriksi tai uhatuksi itsensä tunteva voi jättää asian poliisin tutkittavaksi, mutta esimerkiksi kotirauhan rikkomiseen ei pelkkien tekstiviestien ole katsottu riittävän. Toisaalta muun muassa laittoman uhkauksen toki voi toteuttaa jo tekstiviestilläkin. Poliisi saa televalvontatiedot käyttöönsä myös tapauksissa, joissa niitä tarvitaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi tai jos niiden avulla on mahdollista estää tai paljastaa tiettyjä rikoksia, joista on säädetty rangaistukseksi vähintään neljä kuukautta vankeutta.
Salaviestejä saa myydä asiointipalveluna
Toisin kuin esimerkiksi Top Secret –salaviestipalvelua ylläpitävä City-lehti on Sonera Zed määritellyt salaviestinsä kommunikaatiopalveluksi, joka täten sijoittuu 16-alkuisten lyhytsanomapalvelujen joukkoon. City taas pitää anonyymeja tekstiviestejä paremmin 17-luokkaan eli ajanvietepalveluihin kuuluvana palveluna. Tekstiviestin vastaanottaja saa puhelimeensa kyseisen numeron lähettäjän oman numeron sijasta.
Lyhtysanomapalvelujen sijoittamisesta Viestintävirastossa ennalta määriteltyihin numeroluokkiin ovat yhteisvastuussa operaattori ja palveluntarjoaja. Viranomainen ei normaalisti prosessiin puutu.
Palvelun estoa ajatellen Soneran tulkinta on yhdentekevä, sillä Salaviesti -palveluunkin kyllästynyt voi sulkea saapuvien viestien tien maksuttomalla estokäskyllä, joka lähetetään tekstiviestinä kyseisen palvelun numeroon. Asiointipalveluihin sijoitettu salaviestintä kuitenkin sujuu ajanvietepalveluihin nähden vähäisellä huomiolla vaikka työnajantajan laskuun. Yleensä 16-alkuisissa numeroissa annetaan muun muassa asiakaspalvelua ja neuvontaa, myydään lippuja ja harjoitetaan rahankeräystä hyväntekeväisyyteen, Viestintäviraston verkkosivut kertovat.