Käyttäjät tyytyväisiä kaupunkikortteihin

Liikenne- ja viestintäministeriön kehittämishankkeen tuloksena on syntynyt erityyppisiä kaupunkikorttiratkaisuja, joita kaupungit voivat käyttää malleina sellaisenaan tai soveltaa omiin tarpeisiinsa.

13.3.2002 15:16

Käyttäjien kokemukset kaupunkikorteista ovat ministeriön mukaan pääasiassa hyviä. Sen sijaan kaupungeille korttihankkeiden toteuttaminen on ollut oletettua työläämpää. Kaupunkikortti on älykorttitekniikkaan perustuva toimikortti, johon voidaan ladata erilaisia ominaisuuksia ja myös rahaa.

Tulokset ilmenevät liikenne- ja viestintäministeriön 13. maaliskuuta julkaisemasta kaupunkikorttihankkeen loppuraportista, jossa tarkastellaan seitsemässä kaupungissa vuosina 1993-2000 kehitettyjä ja käyttöönotettuja kaupunkikorttijärjestelmiä.

Kaksivaiheinen kaupunkikorttihanke käynnistyi vuonna 1993. Kehittämisprojektin ensimmäisessä vaiheessa vuosina 1994-1996 mukana olivat Seinäjoki, Rovaniemi ja Vaasa, ja toisessa vaiheessa vuosina 1997-2000 Espoo, Vantaa, Oulu ja Pori.

Rovaniemellä ja Seinäjoella kaupunkikorttia voi käyttää joukkoliikenteessä, kirjastokorttina, uimahallimaksujen, aterioiden ja pysäköinnin maksamiseen sekä liikuntaesteisten kuljetuksissa. Vaasassa korttia käytetään lisäksi henkilökunnan kulunvalvontakorttina.

Espoon, Vantaan, Oulun ja Porin yhteistyöhankkeena kaupunkikortin käyttökohteiksi kehitettiin kirjasto, liikunta, ateriat, pysäköinti, puhelin ja kulunvalvonta. Lisäksi korttiin voidaan yhdistää liikuntaesteisten kuljetuspalvelut. Joukkoliikennematkoja ei näissä kaupungeissa voi kaupunkikortilla tehdä.

Käyttäjät tyytyväisiä

Kaupunkikorttien vaikutustutkimusten mukaan uuteen maksujärjestelmään ollaan kaikissa kaupungeissa pääasiassa tyytyväisiä.

Käyttäjät pitävät kaupunkikorttien tärkeimpänä ja käyttökelpoisimpana ominaisuutena joukkoliikennemaksamista. Tätä ominaisuutta toivottiin korttiin myös toisen vaiheen kokeilukaupungeissa, joissa joukkoliikennematkojen maksamiseen käytetään eri korttia.

Tulevaisuudessa sähköisen asioinnin yleistyessä kaupunkikortin tärkeäksi ominaisuudeksi nousee sähköinen varmenne, jonka avulla kuntalainen voi asioida verkossa.

Kaupunkien näkökulmasta korttijärjestelmien kehittäminen osoittautui loppuraportin mukaan odotettua työläämmäksi. Valmista tekniikkaa ei ollut olemassa kaupungin monien eri järjestelmien yhdistämiseksi samaan korttijärjestelmään. Oppia ei voitu hakea mistään muualta joitakin yksittäisiä ratkaisuja lukuun ottamatta. Lisäksi kaupunkien odotukset järjestelmiltä olivat alkuvaiheessa liiankin optimistisia. Työn mittavuus ja lisäresurssien tarve kävivät ilmi projektien edetessä.

Aikataulut myöhästelleet

Kaikissa projektissa mukana olleissa kaupungeissa on kaupunkikortti otettu käyttöön, vaikkakin alkuperäisestä aikataulusta myöhässä.

Rovaniemellä käyttäjiä on 15.000, Seinäjoella 10.000, Vaasassa 4.700, Espoossa 1.000, Vantaalla 1.700, Oulussa 5.400 ja Porissa 550. Lähes kaikissa kaupungeissa on käynnissä tai suunnitteilla järjestelmän kehittäminen edelleen.

Osa kehittämistoimista on jo saatu käyntiin. Lähitulevaisuudessa etä- ja kontaktikortit yhdistetään yhdeksi kombikortiksi, jossa palveluja voi käyttää sekä kontakti- että etäkäyttöliittymän kautta. Joukkoliikenteen lipuista tulee tällöin yksi kaupunkikortin peruspalveluista.

Kombikortteja kaupunkikortteina kokeillaan jo Porissa, Seinäjoella ja Oulussa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?