Tutkimuksen otos on 401 organisaatiota, josta puolet on julkishallinnon yksiköitä ja loput yrityksiä. Näistä erilaisiin palvelintehtäviin Linuxia käyttää 34 prosenttia.
Tämä on ollut tiedossa jo kauan; miltei organisaatiosta kuin organisaatiosta löytyy Linux-palvelin. Suosituin palvelinkäyttötarkoitus on www-palvelinkäyttö (59 %), toisena on sähköposti (45 %) ja kolmantena tiedostopalvelin- ja tietokantakäyttö (20 %).
Yllättävämpää sen sijaan on, että työasemina Linuxia käyttää johonkin tarkoitukseen 11 prosenttia vastanneista. Käyttötarkoituksina mainittiin toimistokäyttö (35 %), www-käyttö (26 %), erikoisohjelmien käyttö (26 %), ohjelmointi (14 %) ja sähköpostin lukeminen (14 %).
Linux ei ole minkäänlaisessa käytössä 64 prosentissa vastaajaorganisaatioista. Näistä 42 prosenttia sanoo kuitenkin harkitsevansa Linux-järjestelmän käyttöönottoa. Tämä suuntaus painottuu julkiselle sektorille: julkisen sektrorin organisaatioista 59 prosenttia harkitsee Linuxin käyttöönottoa. Yritysten vastaava luku on 42 prosenttia.
Argumentteja vastaan ja puolesta
Esteinä Linuxin käyttöön mainittiin se, että Linux ei tue kaikkia sovelluksia (22 %) ja tiedon puuttuminen Linuxin mahdollisuuksista (14 %).
Linuxia puoltavista tekijöistä useimmin mainittiin kustannussäästöt (73 %), ohjelmistojen vakaus (37 %), Linuxin tehokkuus (9 %) ja tietoturva (8 %).