Työhuoneeni seinällä on Viivi ja Wagner –sarjakuvastrippi parin vuoden takaa. Siinä Wagner pohtii kadulla kulkiessaan, miksi suomalaisten muka pitäisi puhua enemmän. Samaa kysyn minäkin, ehkä jopa yhtä hämmästynein ilmein.
Sarjakuvahahmo Wagneria kummastuttaa kadulla suureen ääneen kailottava kaksikko. Toinen toteaa ostaneensa jahtimakkaraa tarjouksesta, minkä jatkoksi toinen tokaisee tehneensä samoin. Ensimmäinen sanoo makkaran olevan hyvää. Toinen siihen suu ammollaan toteaa, että niin on perunakin.
Tätähän se on, arkinen rupattelu usein – jopa suoranaista herkkua verrattuna niihin hengen hedelmiin, joita kypsyy niin kutsutuissa kännykkächateissa kaupallisilla tv-kanavilla päivin ja öin. Niin sanotun keskustelun areenoilla pyörivät kansan syvät rivit, ja ohjelmaformaatin suosio ei voi kuin yllättää, sillä tekstiviestiseksi ja deittailussa käyttökelpoisten yhteystietojenkin levittely on televisioruudun viestirumbassa ankaran sensuurin alla.
Syvältä, kansan riveistä
- MTV-3- Moj.- tusinauuno:möö- Tappara is the best.- Colorado jyrää.- Hou hou! Täällä oskari joulupukki.- :
Suorien lainauksien lähde on MTV3-kanavan juonnettu GSM Päiväshow. Sitaattikokoelma karttui tiistaina iltapäivällä jo parissa minuutissa. Täten se antaa vain suppean kuvan siitä, miten virikkeellistä sisältöä valtakunnallinen televisiokanava voi tarjota, kun se langattomasti liitetään kännykkäverkkoon.
Huolimatta sisällöllisestä alamittaisuudestaan edustaa konsepti liiketaloudellisesti ajatellen ansaintalogiikaltaan korkealle jalostettua sisällöntuotantoa, kuten asia ammattijargonilla saatettaisiin ilmaista.
Kansanomaisemmin kai on lähinnä tapana todeta, että tyhmiä on tunnetusti miellyttävä rahastaa. Mutta onko kansa oikeasti tyhmää? Maksaako monikin chat-laskunsa itse vai vippaako jutustelija ovelasti viitosensa tavalla tai toisella?
Julkkishautomoko?
Sen ohella, että kännykkächatin avulla kuka tahansa voi hetkeksi ostaa osakseen halpaa huomiota, toimii tämä mobiilin ja televisiuaalisen viestinnän häävalssaamo mukavasti myös julkkishautomona.
Vaikka aluksi olisi tarjolla vain pieni ruutu televisiossa ja kuvauskin hoituisi jäljestä päätellen web-kameralla, pulputtavista ihmisistä ei näytä olevan pulaa. Joillekin tosin riittää pelkkä nimimerkkikin ja valvojalle liittyvä mahdollisuus kirjoittaa kommentteja tekstiviestien väliin.
Pelkän koneen ja anonyymin valvojan kanssa keskustelu tuskin kiehtoisikaan kansaa niin kuin juontajan tai sensuurityöntekijän kiusoittelu, sukunimen ja seurusteluasioiden tivaaminen tai sen uteleminen, onko esimerkiksi tiistaina GSM Päiväshowta juontanut Tiia koskaan käynyt Kerimäellä. Ja onhan se myös upeaa, kun joku lähettää terveisiä, heiluttaa ruudussa ja jopa kokeilee tuolilla kaatumista, kun oikein maanitellaan.
Eikö tällainen koulu olekin mitä parhain, kun ajattelemme laajenevan juorumedian sisältötuotantoa samoin kuin dokusaippua- ja talk show –teollisuuden kasvua? Mitä tilaa, sitä kuulemma myös saa. Aluksi vaikka viitosella.