Intrat ja extrat jalostuvat

Suomalaisista suuryrityksistä valtaosalla on käytössään intranet, joka voisi palvella yhteisöä paremminkin. Kuluttajat jaksavat tutustua suoramainoksiin. Huolimatta maailmankylän monikielisyydestä webissä on vaikea saada palvelua, ellei itse viesti englanniksi.

30.4.2001 7:45

Intranetit on suomalaisissa suuryrityksissä vain harvoin jalostettu kohderyhmäkohtaiseksi mediaksi, vaikka runsaat 70 prosenttia suuryrityksistä tukeekin sisäistä tietämyksenhallintaansa intran avulla.

Vain noin 36 prosenttia yritysten intranet-järjestelmistä tarjoaa eri käyttäjille tai käyttäjäryhmille muokattua sisältöä. Kehittyneimmät intranet-järjestelmät olivat kyselyn mukaan energia-, metsä- ja tietotekniikka-aloilla, kertoo Izodia Oy:n maaliskuinen tutkimus. Ulkopuolisille sidosryhmille tarjottavia extranet-palveluita ylläpitää tutkimuksen mukaan suunnilleen joka toinen suuryritys. Yleisimmin extranet on tarjolla viestintä-, telekommunikaatio-, tietotekniikka- ja elektroniikka-aloilla. Näillä toimialoilla noin 40 prosenttia yrityksistä ylläpitää asiakas- tai käyttäjäkohtaisesti muokattavissa olevia sivustoja. Tutkimuksen otoksessa oli mukana 332 suuryritystä. Suureksi katsottiin yritykset, joiden liikevaihto vuonna 1999 ylitti sata miljoonaa markkaa.

Kyselyn yrityksistä peräti 72 prosenttia ilmoittaa käynnistäneensä tai käynnistävänsä e-liiketoimintaan liittyvän kehityshankkeen lähimpien kahdentoista kuukauden aikana. Keskimääräinen budjetti näillä hankkeilla on noin 1,1 miljoonaa markkaa ja niissä keskitytään kehittämään etenkin intranet- ja extranet-toiminnallisuuksia, Izodia raportoi.

Pk-yrityksistä 40 prosentilla web-julkisivu

Suomessa 40 prosentilla pk-yrityksistä on omat julkiset www-sivut ja joka neljäs pk-yritys harkitsee omia sivuja lähimmän vuoden aikana, kertoo kauppa- ja teollisuusministeriön ja Suomen Yrittäjien yhteinen Pk-yritysbarometri 1/2001.

Kolmella neljästä pk-yrityksestä on käytössään nettiyhteys. Suosituin yhteysmuoto näillä pk-yrityksillä on isdn.

Viimeisen puolen vuoden aikana suhteellisesti eniten on lisääntynyt webin käyttö tiedostojen siirrossa, asiakaspalvelussa ja teknisessä tuessä sekä jälkimarkkinoinnissa.

Viidesosa web-yhteyksin varustetuista yrityksistä arvioi, että tarvitsee lähimmän vuoden aikana sähköistä tunnistamista. Sitä tarvitaan eniten maksuliikenteeseen, sopimuksiin ja viranomaisille lähetettäviä tietoja varten.

Pk-yritysbarometrin otantaan kuuluu noin neljätuhatta pientä ja keskisuurta yritystä.

Television katselu miltei ennallaan

Suomalaiset ovat tasaisen uskollisia televisiotarjonnan kuluttajia. Tammi-maaliskuussa televisioita katsottiin keskimäärin kolme tuntia ja kymmenen minuuttia päivässä. Viime vuonna vastaava luku oli kaksi minuuttia suurempi. Keskiarvo on laskettu siten, että mukana ovat kymmenen vuotta täyttäneet television katsojat.

Finnpanelin tv-mittaritutkimuksen mukaan kanavista katsotuin oli MTV3, jonka osuus oli 77 minuuttia. TV2 sai osakseen 42 minuuttia, TV1 ylsi 39 minuuttiin ja Nelonen 21 minuuttiin. TVTV!:n osuus jäi kaksiminuuttiseksi. Muut kanavat –ryhmän osuus oli yhdeksän minuuttia.

Suoramainonta kolahtaa kuluttajiin

Suomalaisen päättäjän posti sisältää viikossa keskimäärin kymmenen osoitteellista suoramainosta. Kuluttajat saavat vastaavia lähetyksiä viikossa 1,3 kappaletta. Osoitteettomia mainoksia saapuu kummallekin ryhmälle suunnilleen kolminkertainen määrä. Suomen Gallup Median tutkimustietojen mukaan osoitteelliseen suoramainontaan tutustuu 85 prosenttia kuluttajista, osoitteettomaan puolestaan 75 prosenttia.

Kuluttajista 31 prosenttia lukee kaiken saamastaan osoitteellisesta suoramarkkinointipostista, 28 prosenttia tutustuu osaan ja 26 prosenttia selailee ylimalkaisesti, Suomen Gallup Media raportoi.

Uuden teknologian ja verkkomainonnan ansiosta huomisen suora on entistä kohdennetumpi, personoidumpi ja vuorovaikutteisempi, toteaa puolestaan Suomen Suoramarkkinointiliitto tiedotteessaan.

Suoramainontaan käytettiin vuonna 2000 yhteensä 2,8 miljardia markkaa. Markkamääräisesti summa kasvoi edellisvuodesta viisi prosenttia. Suomen Gallup Median mukaan markkinointiviestinnän koko potti oli 14,6 miljardia markkaa.

Kieli ei tahdo kääntyä webissä

Maailman suurimmissakaan yrityksissä ei sähköpostiin vastaaminen tahdo sujua vieraalla kielellä, kertoo Quarterly WolrdLingo Email Survey.

Käännöspalveluja yrityksille kauppaava WorldLingo lähetti sähköpostia kaikkiaan 250 yritykseen kansainväliseen suuryritykseen.Testiviestit oli kirjoitettu saksaksi, ranskaksi, italiaksi, portugaliksi, espanjaksi tai japaniksi.

Yrityksistä vain 8,9 prosenttia vastasi sähköpostiin samalla kielellä kuin yhteydenotto heihin oli tapahtunut ja vieläpä suuremmitta virheittä. Ensimmäinen tutkimus, jonka yritys teki, poiki 9,4 prosenttia moitteettomia vastauksia.

Surkeimmin ei-englanninkielistä verkon käyttäjäkuntaa palvelivat suuryritykset Australiassa, Japanissa ja USA:ssa, WorldLingo raportoi. Australialaisten onnistumisprosentti jäi nollaan, eikä Yhdysvalloissakaan ylletty kuutta prosenttia parempaan saavutukseen. Euroopassa yritykset pärjäsivät vähän mukavammin.

On arvioitu, että internetin käyttäjistä jo yli puolet puhuu äidinkielenään jotain muuta kuin englantia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?