Verkkoon on koiriakin haudattuna!

En ymmärrä, miksi jotkut puhuvat internetistä vain tiedon hautausmaana. Onhan siellä koiriakin haudattuna ? ja journalisteja!

8.5.2001 12:46

Tuonen lehto, öinen lehto, siell´ on – uudemmassa kansanrunoudessa ainakin - hieno nettikehto! Ja mikäpä ettei internet voisi olla avuksi myös silloin, kun on tarve kunnoittaa jonkun läheisen muistoa?

Historian kirjoihin pääsee eläessään ja kuollessaan vain harva, joten hakukoneella varustettu verkkohautakivistö pidentää kummasti lehdistä tuttujen nekrologien elinkaarta.

Virtuaalinen lehto lemmikeille

Innovaation puolesta puhuu paitsi taannoinen ryntäys puolustusministeriön avaamaan sankarivainajatietokantaan myös yksinkertainen eläinkoe:

Lempäälässä toimiva pieneläinkrematorio on nikkaroinut nettisivuilleen kolme virtuaalista muistolehtoa, joissa kuolonuneen nukkunutta lemmikkiään voi muistella sanoin ja kuvin kuukausimaksua vastaan.

Suotta ei Helsingin Sanomien Leena Härkönen huhuilekaan lemmikkilehdosta kirjoittaessaan (Kuukausiliitte, toukokuu):

- Sisällöntuottajat! Milloin saamme vastaavan palvelun meille ihmisille?

Tarha tarjolla myös surmatuille vallan vahtikoirille

Ihmisten nettihautausmaista noin yleisemmin en tiedä, mutta vallan vahtikoirille virtuaalinen muistolehto on jo rakennettu. Niin surullinen kuin se tarinoineen toisaalta onkin, se jos mikä kertoo myös journalismin elävän. Tyhjien sanojenhan takia tuskin kukaan viitsisi toimittajia surmata!

Kansainvälinen journalistiliitto (IFJ) julkisti äskettäin laskelman, jonka mukaan viimeisen vuosikymmenen aikana ainakin tuhat journalistia on kokenut työssään väkivaltaisen kuoleman. Syy on saattanut olla vahtikoiran puremassa valtakoneistoissa, tai siinä, että journalisti on joutunut työssään kirjaimellisesti kahden tulen väliin tai terroristin tielle.

Amerikkalaisen Newseum -viestintämuseon yhteydessä toimivaan virtuaaliseeen Journalist Memorial -muistolehtoonkin on tallennettu jo 1395 kuolintarinaa. Näiden työssään tapettujen toimittajien nimet ovat luettavissa myös muistomerkistä, joka sijaitsee Yhdysvaltain Arlingtonissa, Freedom Parkissa.

Sisällöntuotannossa on sankarityön aineksia

Vapaustaistelussa sanan säilä on siis viiltäväksi välineeksi havaittu. Siinä mielessä ei voi kuin ihmetellä tapaa, jolla Suomen puolustusvoimat hiljattain houkutteli ihmisiä lehti-ilmoituksillaan työhön, "?jolla on tarkoitus"?.

Enää ei kaiketi kannusteta ristiriitojen ratkomiseen sanoilla ennen sapelien kalistelua? Näin saattoi ainakin lukea ilmoituksista sitä, joka sivumennen mitätöi myös uskomuksen oman kielen ja kulttuurin eli moninaisen henkisen pääoman merkitykseen. Eivätkö ne olekin asioita, joiden vuoksi on sanottu tarvittavan myös puolustusvoimia?

Mikä siinä ilmoituksessa sitten tökki? Se, että kuvassa istui joukko ihmisiä vessassa housut kintuissa. Ovilla oli itse kullakin kyltti: sisällöntuottaja.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?