Pidä varasi – huijari iskee verkossa luotettavan nimen turvin - Digitoday - Ilta-Sanomat

Pidä varasi – huijari iskee verkossa luotettavan nimen turvin

Tunnetut yritykset ja hyvältä kuulostava tarjous ovat yhdistelmä, jonka takana piilee usein tilausansa tai muu huijaus.

18.8.2016 15:35

Internetin mahdollisesti suurimmaksi huijaustyypiksi ovat nousseet tilausansat, joissa ihmiset harhautetaan liittymään kuukausimaksullisten palveluiden käyttäjiksi tekemällä näille poikkeuksellisen hyvältä kuulostavia tarjouksia.

Usein huijaukset tehdään isojen ja tunnettujen tuotemerkkien nimissä, kuten suomalaiset teleoperaattorit, Ikea, Samsung tai BMW. Ikean nimissä saatetaan tarjota sadan euron lahjakorttia eurolla tai Samsungin nimissä euron maksavaa upouutta Galaxy S7 Edge -älypuhelinta.

Huijaus tehdään usein uskottavaksi kehittämällä niille näennäisen uskottava peitetarina: Ikean lahjakortin saa eurolla, koska väitetysti markkinaosuuttaan menettänyt ketju haluaisi houkutella ihmisiä tavarataloihinsa, jolloin he ostaisivat muutakin. Samsung-huijaukselle on kehitetty perustelu, jonka mukaan yhtiö olisi hävinnyt tavaramerkkikiistan elokuvayhtiölle, minkä vuoksi sen olisi myytävä Batman-kuvioidut puhelimet tappiolla.

– Verkossa ei kannata uskoa jokaista vastaan tulevaa viestiä. Jos se kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, silloin se yleensä ei sitä ole, varoittaa Viestintävirasto.

INTERNETIN käyttäjiä lähestytään useammalla tavalla: sähköpostitse, Facebook-mainoksilla tai -sivuilla sekä verkossa olevilla huijaussivustoilla, jotka on naamioitu näyttämään aidoilta. Usein näitä yhdistää se, että ne tehdään tunnettujen tuotemerkkien nimissä.

Huijaussivuja on luotu verkkoon myös suomalaisten tiedotusvälineiden nimissä. Verkossa on ainakin Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Iltalehden ulkoasua jäljitteleviä sivustoja, joilla on hyvällä suomella kirjoitettuja, mutta valheellisia ”uutisia”. Sivuilla olevat linkit johtavat yhteys- ja luottokorttitietoja kyseleville sivuille ja sitä kautta tilausansaan.

Ilta-Sanomien verkkojohtaja Timo Rinne muistuttaa, että kun suomalaiset mediabrändit tulevat vastaan oudoissa yhteyksissä, ilmiöön kannattaa suhtautua varauksella. Vaikka viestimien omat verkkosivut ovat turvallisia, niiden on vaikea valvoa sitä, miten muut käyttävät niiden nimeä internetissä.

KESKUSRIKOSPOLIISIN rikosylikomisario Timo Piiroisen mukaan tilausansoissa rikosnimikkeitä voisivat olla petos tai markkinointirikos.

– Maksusta kerrotaan verkkosivuilla, mutta se on niin pienellä, etteivät useimmat sitä huomaa, Piiroinen selittää.

Tapauksia on kuitenkin käytännössä hyvin työlästä tutkia, sillä petolliset palvelimet sijaitsevat ulkomailla ja niiden verkkotunnukset on usein hankittu välikäsien kautta.

Tilausansojen lisäksi verkossa nähdään myös toisenlaisia huijauksia. Facebookissa on nähty useita kampanjoita, joissa ihmisiä kehotetaan tykkäämään huijaussivusta ja jakamaan sivulla olevaa kuvaa eteenpäin ”kilpailuun osallistumiseksi”.

Tällaisten huijausten taustalla saattaa olla Facebook-sivun myyminen eteenpäin, kun se on saanut riittävästi tykkäyksiä. Uusi omistaja saattaa käyttää sivua esimerkiksi omaan mainontaansa. Tällaisia huijauksia on nähty ainakin Applen ja Playstationin nimissä.

Osa huijauksista pyrkii saamaan rahaa palvelunumeroita käyttämällä. Viime joulukuussa Stockmannin nimissä lähetettiin huijaussähköposteja, joilla ihmiset yritettiin harhauttaa soittamaan maksulliseen puhelinnumeroon.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?