Digitoday

Sijoittaja paljastaa: Tällaisia yrityksiä etsimme Slushissa

Julkaistu:

Slush
Ei riitä, että idea on omaperäinen. Se ei saa olla myöskään heti kopioitavissa.
Helsingin Messukeskuksessa on liikkeellä satoja enkeleitä. Ari Korhonen, Kim Väisänen ja Mika Marjalaakso kuuluvat heihin. He ovat bisnesenkeleitä, sijoittajia, jotka panostavat kasvuyrityksiin

Enkelisijoittajat ja yritykset kohtaavat tiistaina alkaneessa teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushissa. Järjestäjien mukaan Slushista etsii tänä vuonna rahoitusta noin 1 400 alkuvaiheen kasvuyritystä.

Mikä ihmeen enkeli?



Bisnesenkelit tai enkelisijoittajat ovat yksityishenkilöitä, jotka sijoittavat kasvuyrityksiin. Nuoria kasvuyrityksiä kutsutaan myös start up -yrityksiksi.

Bisnesenkeli sijoittaa yritykseen rahaa. Sen lisäksi hän osallistuu yrityksen kehitykseen ja kasvattamiseen jakamalla asiantuntemustaan, osaamistaan ja verkostojaan.

 

Suurin osa hankkeista epäonnistuu.



Bisnesenkelisijoittaminen on korkean riskin sijoitustoimintaa.

– Suurin osa hankkeista epäonnistuu, eikä palauta sijoittajille pääomia. Siksi enkelisijoittaminen ei ole yksinäisten susien hommaa, vaan sitä tehdään yleensä porukassa. Samaan yritykseen sijoittaa tyypillisesti 3–8 enkeliä. Enkelit eivät sijoita vain yhteen firmaan, vaan tasaavat riskiä sijoittamalla mieluummin vaikka 20–30 yritykseen, kertoo Ari Korhonen.

Helmet harvassa



Kim Väisänen vertaa sijoituskohteiden etsimistä simpukoiden avaamiseen: helmet ovat harvassa.

– Itse en halua ollaa missään tekemisissä kuluttajapuolen ja pelien kanssa. Pelitalot ovat nyt aivan ylihinnoiteltuja, ja niistä helmen löytäminen vaatii todella monen simpukan avaamista. Pelialalla on paljon hienoja onnistumisia, mutta toisaalta hirveän paljon firmoja, jotka ovat täysin epäonnistuneet, Väisänen kertoo.

 

Itse en halua ollaa missään tekemisissä kuluttajapuolen ja pelien kanssa.


Myös Ari Korhonen etsii Slushista erityisesti firmoja, jotka tekevät yrityskäyttöön tarkoitettuja ohjelmistoja. Mutta hän ei kaihtaisi kuluttajapuolen mobiilisovelluksia, pelejä tai sosiaalisen median ratkaisujakaan.

– Tärkeintä yrityksessä on hyvä tiimi. Se saa yleensä muokattua huonostakin liikeideasta menestyvän yrityksen, Korhonen sanoo.
Häntä kiinnostaa myös, onko liiketoiminta skaalautuvaa, eli miten sitä voidaan kasvattaa.

– Jos esimerkiksi konsulttifirma haluaa lisää liikevaihtoa, sen pitää palkata lisää väkeä, mikä lisää yrityksen kuluja. Mutta mobiilisovellus tai -peli voidaan ladata vaikka sata miljoonaa kertaa, eikä se lisää yrityksen kuluja ollenkaan.

Mitä vaikeampi kopioida, sen parempi



Korhoselle on tärkeää myös, ettei yrityksen tuotteelle voi syntyä kilpailijoita yhdessä yössä.

– Tuotteen takana voi olla esimerkiksi niin pitkä kehitystyö tai jotain sellaista ainutlaatuista osaamista, mitä kilpailijat eivät heti voi ottaa käyttöön.

Myös Mika Marjalaakso painottaa tuotteeseen liittyvän aineettoman pääoman merkitystä.

– Kun yrityksellä on jotain vaikeasti kopioitavaa, sillä on enemmän aikaa kehittää tuotettaan vaikka se lähtisikin liikkeelle kauempana valtavirtamarkkinasta ja selvästi pienemmällä rahoituksella, Marjalaakso selittää.

Häntä kiinnostavat Slushissa erityisesti digitaaliset terveydenhoidon ratkaisut ja neuropelit.

– Neuropeleissä yhdistetään neurotieteitä ja pelaamista. Niiden avulla voidaan diagnosoida ja hoitaa hyvin varhaisessa vaiheessa esimerkiksi masennusta tai alzheimeria. Tätä aluetta seuraan nyt tosi tarkkaan.

Kiinnostava ja kiteytetty idea voittaa



Kilpailu sijoittajista on kovaa. Bisnesenkelit neuvovat esittämään liikeidean mieleenpainuvasti ja tiiviisti: pitchaus- eli esittelytilaisuuksissa siihen voi olla vain pari minuuttia aikaa.

– Monet sijoittajat saavat niin valtavan määrän ehdotuksia, ettei niitä kaikki ehdi käydä läpi vaikka haluaisikin. Yrittäjälle parasta on lähestyä sijoittajaa henkilökohtaisesti, eikä lähettää esimerkiksi konsulttia asialle, Marjalaakso vinkkaa.

Jo ennen sijoituksen tekemistä bisnesenkelillä on mielessään niin kutsuttu exit-strategia.

– Bisnesenkelien liiketoimintamalli on sellainen, että jo ennen sijoitusta mietimme, kuka yrityksen voisi ostaa. Sillä tavalla sekä bisnesenkeli että yrittäjä voivat myöhemmin realisoida sijoituksensa arvonnousun, Korhonen summaa.