Tietokone- ja konsolispelaamien ei välttämättä ole nuorille haitallista, kuten monet huolestuneet vanhemmat arvelevat. Aivotutkijoiden mukaan pelit voivat päinvastoin kehittää nuorten aivoja.
– Tietokonepelejä pelaavia nuoria ja aikuisia on tutkittu melko paljon, varsinkin first-person-shooter-pelien pelaajia, kertoo aivotutkija Mona Moisala Helsingin yliopistosta.
Niin sanotuissa fps-toimintapelit ovat tyypillisimmillään ampumispelejä, joissa pelaaja näkee pelimaailman pääasiassa aseen takaa, esimerkiksi yksittäisen sotilaan näkökulmasta.
– Heille on annettu esimerkiksi tehtäviä, jotka ovat vaatineet tarkkaavaisuuden jakamista. Aika monessa tutkimuksessa he ovat suoriutuneet paremmin kuin ei-pelaajat.
Tutkimusten mukaan fps-pelien pelaaminen on kehittänyt myös niiden tarkkaavaisuutta, jotka eivät ole aiemmin pelejä pelanneet.
Pelit kehittävät aivoja, koska ne vaativat kiinnittämään huomiota useaan asiaan lähes yhtä aikaa.
– Pelit ovat nopeatempoinen ympäristö, jossa tapahtuu hirveästi asioita nopeasta tahdissa. Jotta peleissä onnistuu hyvin, niissä pitää osata jakaa tarkkaavaisuutta eri kohteiden kesken hyvin nopeasti, Moisala sanoo.
Esimerkiksi fps-ammuntapeleissä pelaajan pitää lähes samanaikaisesti katsoa maisemaa, esimerkiksi etsiä pelissä kohdetta tai etenemisreittiä, tarkistaa ammuksien määrää. Samalla pelaaja
Moisalan mukaan esimerkiksi fps-ampumispeleissä pitää välillä katsoa näkymää, esimerkiksi etsiä kohdetta, tarkistaa ammuksien määrä ja vaikka puhua jonkun toisen pelaajan kanssa.
– Myös reaktioajat voivat parantua, sekä ehkä myös työmuisti, eli kyky käsitellä useaa tietoa samanaikaisesti, kertoo Moisala.
Moisala ei kuitenkaan pysty antamaan mitään suosituksia tai aikarajoituksia pelien pelaamiselle.
– Vanhemmat ovat huolissaan siitä, että lapset eivät ole tarpeeksi ulkona ja muiden ihmisten kanssa. Se ei ole kuitenkaan minun erityisalaani, vaan enemmän psykologian.
Ulkomaisten tutkimusten mukaan toimintapelit saattavat tarkkaavaisuuden lisäksi kehittää muun muassa luovuutta ja parantaa lukihäiriöisten lukutaitoa.
– Paljon puhutaan siitä, voidaanko kehittää täsmäpelejä esimerkiksi muistin kehittämiseen, Moisala sanoo.
– On paljon aivoharjoituspelejä, mutta ainoa mikä on havaittu on, että niissä peleissä voi tulla paremmaksi. Mutta on hyvin vähän näyttöä siitä, että ominaisuus yleistyisi mihinkään muuhun.
Pelaamisen vaikutuksissa on siis aivotutkijoillakin vielä paljon tutkittavaa.
Myös Moisala on mukana tekemässä tutkimusta videopelien vaikutuksesta nuorten aivoihin. Tutkimuksessa selvitetään tietokonepelaamisen ja muun tietokoneen käytön, esimerkiksi verkkoyhteisöjen seuraamisen, vaikutusta aivoihin. Vertailuryhmänä on nuoria, jotka eivät pelaa eivätkä ole mukana verkkoyhteisöissä.
– Mittaukset ovat tällä hetkellä käynnissä. Tutkimme magneettikuvauslaitteella 180 helsinkiläistä nuorta, Moisala sanoo.
– Tuloksia saadaan aikaisintaan ensi vuoden puolella.