Digitoday

Varo näitä kieroja nettihuijauksia - yllättävän moni suomalainen haksahtaa

Julkaistu:

Yhä useampi suomalainen joutuu nettihuijauksen tai sen yrityksen kohteeksi.
Poliisin mukaan kymmenet uhrit joutuvat päivittäin nettihuijauksen kohteeksi, mutta kaikista ei ilmoiteta poliisille.

Yksi tällä hetkellä aktiivisista huijauksista on se, että suurten verkkokauppojen nimissä lähetetään ihmisille sähköpostia, joissa kerrotaan heidän saaneen lahjakortin liikkeeseen.

- Sadan euron arvoisen lahjakortin lunastamiseksi pitää avata linkki. Kun linkin avaa, koneelle tulee haittaohjelma, joka saattaa mahdollistaa pääsyn uhrin verkkopankkiin ja jopa tilien tyhjentämisen. Näitä on lähetetty ihan luotettavien firmojen nimissä, rikoskomisario Jussi Hyysalo keskusrikospoliisista varoittaa.

Viesti on englanninkielinen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

- Kyse on hyvin todennäköisesti jostakin ulkomailta lähetetystä kampanjasta. Massaroskapostitus ei maksa rikolliselle juuri mitään, niillä tavoitetaan miljoonia ihmisiä globaalisti ja moni vastaanottaja erehtyy avaamaan linkin, Hyysalo kertoo.

Vaikka ns. nigerialaiskirjeistä on puhuttu paljon, yhä vieläkin jotkut suomalaiset lankeavat niihin. Kirjeistä on erilaisia versioita.

- Tällä hetkellä yksi aktiivinen versio näistä on se, että murtaudutaan jonkun henkilön postilaatikkoon ja lähetetään hänen nimissään hänen tuttavilleen ja työkavereilleen sähköposteja. Näissä viesteissä ystävä kertoo joutuneensa hätään lomareissulla. Auto on hajonnut, hänet on ryöstetty tai hän on loukkaantunut. Ystävä pyytää lähettämään nopeasti rahaa. Näihin helposti uskotaan, koska viesti tulee ystävän sähköpostista, vaikka sähköpostitilille on murtauduttu ja tiedot ovat päätyneet rikolliselle, Hyysalo kertoo.

Nämä paljastuvat vasta, kun tuttavat alkavat soitella ja ihmetellä pulaan joutumista ja rahan pyytämistä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Petollisista kaukorakkauksistakin on suomalaisia varoitettu, mutta varat vievän lemmen pauloihin sotkeudutaan yhä.

- Rakkauskirjehuijauksissa käytetään hyväksi ihmisen heikkoa hetkeä ja haavoittuvuutta. Jos on masentunut ja yksinäinen ja joku lupaa sähköpostissa tulista rakkautta, niin kyllähän se uhria lämmittää. Jostakin kumman syystä näihin kaukorakkaisiin ei yleensä saa yhteyttä Skypen tai puhelimen kautta. Kun uhri on saatu rakastumaan, alkaa rahan lypsäminen. Kaukorakas lupaa tulla tapaamaan, mutta sitten hänen autonsa hajoaa, koira kuolee, passi katoaa ja lähimmäinen sairastuu. Kaikkiin näihin vastoinkäymisiin hän pyytää rahaa. Kun hana on saatu auki, rahaa lypsetään niin kauan, kunnes uhrin usko pettää, Hyysalo kuvailee.

Sydämensä menettänyt uhri saattaa menettää kymmeniä tuhansia euroja, jopa enemmänkin.

- Kaikista pienistä muutaman satasen tai muutaman tonnin menetyksistä ei välttämättä edes ilmoiteta poliisille, vaan haavat nuollaan yksin, Hyysalo kertoo.

Surullisinta on, että petollisia kaukorakkaita ei yleensä saada tuomiolle eikä penniäkään rahoista saa takaisin.

Nettirikollisuus on globaalia rikollisuutta.

- Meidän omat kotimaiset nettihuijarit ovat yleensä syrjäytyneitä ihmisiä, jotka rahoittavat päivittäisen elämänsä huijauksilla. Hyvin moni jatkaa kiinni jäätyään heti samaa toimintaa vapauduttuaan, Hyysalo sanoo.



Tällaisia huijauksia netissä liikkuu


1. Ilman myyjät. Myydään tavaraa, jota ei ole olemassakaan.

2. Nyhdetään useilta. Sama tavara myydään useille ihmisille, kukaan ei saa ostamaansa pelikonsolia tai tietokonetta. Huijari häipyy rahojen kanssa kauppapaikalta.

3. Tilaa, mutta ei maksa. Huijari tilaa ihan rehelliseltä kauppiaalta tavaran, mutta ei maksa.

4. Ns. nigerialaiskirjeet ja niiden uudet versiot. Luvataan suuri määrä rahaa, jonka voi lunastaa itselleen, kunhan ensin maksaa mm. "rahansiirrosta" aiheutuneita kuluja. Miljoonat jäävät saamatta.

5. Lottovoitot, suuret palkinnot ja perinnöt. Saadakseen lunastettua itselleen lottovoiton, perinnön tai jonkun muun huikean palkinnon, henkilöltä urkitaan tietoja ja pyydetään palkinnon toimittamiskuluja.

6. Petolliset kaukorakkaat. Luvataan tulista suhdetta ja suunnitellaan tapaamista, mutta lypsetäänkin ihastuneen rahat erilaisilla verukkeilla.

7. Haittaohjelmat. Rikolliset kärkkyvät haittaohjelmien avulla mm. pankkien verkkopalvelutunnuksia, jotta pääsisivät tyhjentämään pankkitilin.

8. Ystävä hädässä. Rikollinen on onkinut ystävän yhteisöpalvelun tai sähköpostitilin tiedot ja lähettää ystävän nimissä avunpyynnön. Yleensä ystävä on joutunut lomamatkalla hätään ja hän tarvitsee nopeasti pikalainaa kiipelistä päästäkseen.

9. "Viranomaisen" nimissä. Käytetään hyväksi luotettavaa tahoa. Parisen vuotta sitten alkoi kiertää mm. Suomen poliisin nimissä huijausviesti, jossa käyttäjän tietokone lukkiutui. Ruudulle tuli viesti, jossa kerrottiin lukituksen johtuvan laittomasta aktiviteetista internetissä. Viestissä kerrottiin, että lukitus voidaan poistaa maksamalla
100 euron sakko PaySafe -palvelun kautta. Tämä haittaohjelma on yhä aktiivinen.

10. Ilmainen näyte. Johtaakin kalliiseen kestotilaukseen.


7 vinkkiä - näin varot!

Rikoskomisario Jussi Hyysalo antaa seitsemän vinkkiä, joiden avulla huijauksilta voi välttyä.

1. Tarkista myyjän ja tavaran taustat. Onko tarjous liian hyvä ollakseen totta? Miten myyjään saa yhteyden? Ovatko muut olleet myyjään tyytyväisiä vai onko kyse uudesta myyjästä? Googleta, mitä myyjän nimellä tai nimimerkillä netistä löytyy.

2. Pidä pää kylmänä. Rinnasta nettikaupan teko ihan fyysiseen kaupan tekoon. Ostaisitko tavallisesta kaupasta näkemättä jonkun kalliin tuotteen? Ostaisitko hienon auton Englannin kanaalin takaa näkemättä sitä, jos saisit sen älyttömän halvalla ja lähettämällä saman tien rahat?

3. Mikä on maksutapa? Hälytyskellojen pitäisi soida, jos rahanvälityspalvelun kautta pyydetään lähettämään iso summa rahaa, jota ei pysty jäljittämään jälkikäteen.

4. Etumaksu. Miksi maksaisit sen, jos et ole tuotetta edes nähnyt?

5. Osta tunnetuista ja luotettavista verkkokaupoista.

6. Henkilötiedot, puhelinnumero, tilitiedot. Harkitse tarkkaan ennen kuin annat ne.

7. Huolehdi tietokoneesi käyttöjärjestelmän ja virusturvaohjelmien päivityksistä. Haittaohjelmat käyttävät hyväksi mm. tietoturva-aukkoja.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt