Pohjalaismies löysi kesällä 2017 netistä kiinnostavan menopelin. Auto oli vuoden 2012 mallia oleva Ford Mustang 57 ZNP. Hintapyyntö oli 21 000 euroa.
Auto tuotiin Suomeen heinäkuussa 2017. Ostaja otti autoon niin sanotun kaskovakuutuksen, mutta jätti sen rekisteröimättä omiin nimiinsä.
Kaskolle tulikin käyttöä reilua vuotta myöhemmin, kun auto varastettiin syyskuisena yönä ja poltettiin Kurikan uimarannalla vain 25 kilometrin päässä auton ostaneen miehen asunnosta.
Vakuutusrahat eivät kuitenkaan kilahtaneet miehen tilille, sillä vakuutusyhtiö haistoi palaneen käryä ja riitautti vakuutuskorvauksen maksun.
Syyttäjä: Ei näyttöä rikoksesta
Ensin asia eteni rikostutkintaan. Syyttäjä teki kuitenkin asiassa syyttämättäjättämispäätöksen aprillipäivänä 2021. Esitutkinnassa vuonna 1988 syntynyt epäilty kertoi, että auto oli hänen mukaansa täydellisessä kunnossa ja katsastettu vain kolme kuukautta ennen tuhoisaa tulipaloa.
Katsastamisen aikoihin autosta oli netissä myös myynti-ilmoitus, jossa auton mittarilukemaksi ilmoitettiin 130 000 kilometriä. Kuvissa upealta näyttäneen auton hintapyyntö oli 35 500 euroa. Verottomana auton olisi auton saanut 25 000 eurolla.
Asian selvittelyn yhteydessä paljastui, että kyse oli kolariajoneuvosta, joka oli elokuussa 2015 poistettu Yhdysvalloissa rekisteristä. Tämän jälkeen auto oli myyty edelleen Viroon, josta pohjalaismies oli hankkinut auton omistukseensa.
Tehdyn esitutkinnan perusteella syyttäjä totesi, että auton omistajan esittämä tapahtumainkulku auton varastamisesta ja sen polttamisesta oli mahdollinen. Syyttäjä piti myös mahdollisena, että ajonestojärjestelmä olisi onnistuttu ohittamaan.
Vakuutusyhtiö ei taivu
Vaikka syyttäjä totesi ratkaisussaan, ettei esitutkinnan perusteella ole näyttöä auton omistajan tekemästä rikoksesta, niin Pohjola Vakuutus Oy kiisti korvausvelvollisuutensa asiassa. Koska palaneesta autosta ei tullut tilille rahoja, palaneen auton omistaja haastoi vakuutusyhtiön oikeuteen.
Vakuutusyhtiö kiisti, että kanteen nostaneella miehellä olisi asiassa mitään valtuuksia vaatia korvauksia, sillä vahinkohetkellä auto oli edelleen Viron ajoneuvorekisterissä ja virolaisen naisen omistama.
Auton omistajan esittämä tapahtumainkulku auton varastamisesta ja sen polttamisesta oli mahdollinen.
Asiaa käsitellyt Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus katsoi kuitenkin Mustangin olleen suomalaismiehen omistuksessa, koska auto oli maksettu asianmukaisesti edelliselle omistajalle. Paperityöt olivat vain jääneet puolitiehen, eikä autoa rekisteröity Suomeen.
Todistajina kuulleet sanoivat, että Mustang oli otettu käyttöön sen omilla avaimilla.
Elokuussa 2022 antamassaan päätöksessä käräjäoikeus ei kuitenkaan uskonut kanteen nostanutta miestä. Vaikka syyttäjä oli rikosasiassa tehnyt syyttämättäjättämispäätöksen, niin käräjäoikeus muistutti, että syyteharkintaratkaisulla ei ole oikeusvoimavaikutusta käsiteltävänä olevaan vakuutuskorvausasiaan.
– Kyseisessä syyttäjän päätöksessä ei ole otettu eikä olekaan voitu ottaa kantaa vakuutuskorvausta koskevaan asiaan varsinkin, kun esimerkiksi näyttökysymykset määräytyvät syyteharkinnassa ja rikosasiassa eri tavalla kuin vakuutuskorvausasioissa, oikeuden ratkaisussa todettiin.
Vakuutuskorvauksen saamisen kannalta ratkaisevaksi nousi autossa ollut ajonestolaite ja sen mahdollinen ohittaminen. Oikeudessa vakuutusyhtiön nimeäminä todistajina kuullut vakuutusyhtiön asiantuntija ja teknistä tutkintaa autovahinkokeskuksessa tekevä henkilö kertoivat molemmat näkemyksenään, että auto on otettu käyttöön sen omilla avaimilla.
Vakuutuskorvauksen saamisen kannalta ratkaisevaksi nousi autossa ollut ajonestolaite ja sen mahdollinen ohittaminen.
Auton omistaja kiisti tämän väitteen. Hän vakuutti, että molemmat auton avaimet olivat olleet hänen hallussaan auton anastushetkellä. Hän myös totesi, ettei ollut tiennyt, että kyseessä oli niin sanottu lunastusajoneuvo. Omistaja piti mahdollisena, että käynnistyksenestojärjestelmä olisi poistettu ajoneuvon korjaamisen yhteydessä.
Käräjäoikeus: Ei korvauksia
Käräjäoikeudessa todistaneet asiantuntijat totesivat, että ammattimaisilla autovarkailla on käytössään välineitä, joilla käynnistyksenestojärjestelmä on mahdollista ohittaa. Noissa tapauksissa arvokkaat autot vain viedään ulkomaille, eikä niitä tyydytä polttamaan muutaman kymmenen kilometrin päässä anastuspaikasta. Tähän kiinnitti huomiota myös käräjäoikeus.
– Käräjäoikeus pitää lähtökohtaisesti epäuskottavana ja yleisen elämänkokemuksen vastaisena sitä, että joku anastaisi auton ja lähes välittömästi polttaisi sen. Vielä epäuskottavammaksi auton polttamisen anastajan toimesta hyvin pian sen anastuksen jälkeen tekee se, että kyseessä on ajonestojärjestelmällä varustettu auto, jonka anastaminen ajonesto ohittamalla vaatii kuitenkin erityisosaamista ja erityisiä laitteita, käräjäoikeuden päätöksessä todetaan.
Teknisen tutkinnan suorittamista vaikeutti myös se, että autoa oli poliisin ja kunnan käskystä siirretty tulipalon jälkeen tavalla, joka ei ollut hellävarainen. Tuossa yhteydessä kuljettajan puoleisen oven lukkosylinteri oli vaurioitunut ja osia kadonnut.
Koska Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus ei ratkaisussaan taipunut kantajan kannalle, Ford Mustangin omistaja valitti ratkaisusta Vaasan hovioikeuteen. Hovioikeus päätti kuitenkin viime viikolla antamassaan ratkaisussa, ettei se myönnä asiassa jatkokäsittelylupaa. Vakuutuskorvausta vaille jäänyt mies joutuu maksamaan vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikuluja reilut 4 500 euroa.
