Sähköautojen lataamiseen sopivia irrallisia ja kiinteitä latauslaitteita myytiin Sähköteknisen kaupan liiton (STK) tilaston mukaan vuonna 2021 kaikkiaan 32 121 kappaletta.
Lue lisää: Kysely: Sähköauto ei ole vielä vaihtoehto edes suurimmalle osalle kaupunkien keskusta-asujista
Koska yhdessä laitteessa voi olla useampikin kuin vain yksi ulosotto, mahdollistavat viime vuonna myydyt laitteet kuitenkin mainittua selvästi suuremman määrän eli 43 365 yksittäistä latauspistettä.
STK kertoo, että koko ajan varsin tasaisena jatkunut myynti kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä 21 prosenttia edellisestä neljänneksestä, kun tarkastellaan nimenomaan latauspisteiden, ei itse laitteiden määrää.
Lue lisää: Vuoden Auto Suomessa 2022 on täyssähköauto!
Myydyissä latauslaitteissa oli hidaslatauspisteitä 20 758, peruslatauspisteitä 22 338 ja teholatauspisteitä 269 kappaletta.
Sähköteknisen kaupan liitto ry kerää myyntitiedot tilastoonsa 15 eri valmistajayritykseltä Suomessa.
Lue lisää: Auto Bild -lehti testasi – näin kävi sähköautojen toimintamatkoille 130 km/h nopeudessa
Kun teholatauspisteet jätetään huomiotta, 30 prosenttia viime vuonna myydyistä latauspisteistä oli 22 kW maksimitehoon yltäviä kiinteitä peruslatauspisteitä.
Myydyistä 22 prosenttia oli tätä alempitehoisia, eli käytännössä 11–3,7 kW:n, niin ikään kiinteäasenteisia peruslatauspisteitä.
Lähes puolet eli loput 48 prosenttia latauspistemyynnistä oli schuko- tai CEE-pistorasialiitännäisiä hidaslatauspisteitä.
STK:n mukaan viime vuonna myytyjen hidas- ja peruslatauspisteiden maksimilataustehojen jakauma antaa selkeän kuvan latauslaitemarkkinan nykytilanteesta.
– Nyt halutaan asentaa mahdollisimman paljon latauslaitteita. Nopeaan peruslataukseen ja sen vaatimiin kiinteistön sähköjärjestelmän muutoksiin ei kaikissa tapauksissa olla valmiita vielä investoimaan.
Lue lisää: Näin bensiinin ja dieselin hintoja nostavat hankkeet etenevät – päätöksiä luvassa jo huhtikuussa
– On tärkeää, että latauspisteitä saadaan nopeasti lisää erityisesti taloyhtiöiden ja työpaikkojen pysäköintialueille. Yhteisenä tavoitteenamme on kasvattaa päästöttömien kilometrien osuutta Suomen liikenteessä, sanoo STK:n toimitusjohtaja Sallamaari Muhonen.
– Päätöksentekijän dilemma on latausteho, johon ei haluta panostaa tarpeettoman paljon juuri tämän hetken tilanteessa, mutta joka ei saisi jäädä liian pieneksi viiden vuoden kuluttua. Myyntitilastomme kertoo nyt lähtötilanteen viime vuodelta, ja jäämme mielenkiinnolla seuraamaan tehojakauman kehitystä.
