Sähäkästi sähköllä: Volkswagen ID.4 GTX IS:n koeajossa – ohjaamossa vielä hiomista

ID.4 GTX on sama auto kuin isot kehunsa sekä pienet moitteensa saanut ID.4, mutta ensin mainittu toimii nelivedolla ja lähes sadan hevosvoiman lisävoimalla. Ulkoasuun on ympätty hiukan enemmän aistikkuutta korin väriä toistavilla sivuhelmoilla sekä näyttävämmällä takapuskurilla. Sisätiloista löytyy tehostetikkauksia, GTX-merkintöjä ja yllättävästi sinistä korosteväriä.

Hintaa nelivetomallille kertyy lähes 7 000 euroa lisää, mutta vastaavasti myös varusteiden määrä on kattavampi.

GTX-mallistossa on kolme varustetasoa. Koeajossa ollut yksilö edusti keskimmäistä Business-tasoa. Oleellisia vakiovarusteita ovat mm. lämpöpumppu, lämmitettävä ohjauspyörä, ledimatriisivalot, navigointi ja mukautuva nopeudensäädin.

GTX:n ajoakun käyttökapasiteetti on 77 kWh, minkä turvin pääsee WLTP-syklin mukaan 481 kilometrin päähän. Korkein tuettu pikalataus on 125 kilowattia, joten viidestä 80 prosentin varaukseen kuluu 38 minuuttia. Korkein tuettu pikalataus on 125 kilowattia, joten viidestä 80 prosentin varaukseen kuluu 38 minuuttia.

Ohjaamo on melko riisuttu. Kuva: Kari Ylänne

Ajosuunnan valitsin sijaitse kuljettajan kannalta piilossa ohjauspyörän takana. Kuva: Kari Ylänne

GTX:n ajaminen on helppoa, hiljaista ja sujuvaa. Moottoreiden tuottama 299 hevosvoiman teho ja 460 newtonmetrin maksimiväännön tuntee ensimetreillä. Auto reagoi voimapolkimeen ennakoitavasti. Kiihdytys nollasta sataan sujuu 6,2 sekunnissa, mutta vielä nopeampia lähtöjä kaipaavat saavat tähyillä Teslan suuntaan.

Mittaristo on mitättömän oloinen, mutta kertoo oleellisimmat tiedot, kuten ajonopeuden. Lisävarustepakettiin kuuluva tuulilasinäyttö ei ole huono idea tässä autossa. Kuva: Kari Ylänne

Business-varusteluun kuuluvat ympäristön tarkkailujärjestelmä ja peruutuskamera. Kuva: Kari Ylänne

Maksimiteho on käytettävissä enintään 30 sekunnin ajan ja vain tietyissä olosuhteissa. Huippupuristuksen saavuttaminen edellyttää, että korkeajänniteakun lämpötila on 23–50 °C ja varaustila yli 88 prosenttia.

ID.4 GTX toimii normaalisti takavedolla. Etuakselille asennettu 80 watin induktiomoottori liittyy talkoisiin tarvittaessa – tosin Sport-ajotilan aikana myös etummainen sähkömoottori on jatkuvassa käytössä.

Pitkäaikaisen käytön kulutuslukemaksi keskinäyttö osoitti IS:n koeajon aikana 21,1 kWh/100 km. Kuva: Kari Ylänne

Kesken ajon lämpötilan ja äänenvoimakkuuden säätäminen onnistuu ajoittain kuljettajan haluamalla tavalla. Kuva: Kari Ylänne

Hyvissä olosuhteissa pito tiehen on erinomainen, eikä tarvitse epäillä, etteikö auto selviäisi talvesta takavetoista paremmin. Ohjaus ei ole erityisen nopea, mutta vaste tuntuu miellyttävältä. Myös jarrut toimivat useita muita sähköautoja tunnokkaammin.

Nopeassa kaarreajossa käy selväksi, että GTX ei ole GTI, sillä 2,2 tonnin massan voi aistia ohjauspyörän ääressä.

Lue lisää: Riittääkö sähköauton maavara suomalaisella mökkitiellä? Tällaisia ovat uusien täys­sähköjen millimäärät

Tutustuminen ohjaamoon alkaa vähitellen paljastaa pieniä ongelmakohtia. Pienikokoinen mittaristo näyttää lelumaiselta ja jälkiasennetulta. Toisin on esimerkiksi sisarmalli Škoda Enyaqissa, jossa mittaristo on integroitu fiksusti kojelautaan, mikä myös estää paremmin heijastukset.

Ajosuunnan valitsimen piilottaminen ohjauspyörän taakse ei millään tavoin edusta palkittavaa suunnittelua.

Etuistuinten väliin on kyhätty kapeat kyynärnojat. Leveämpi, yhtenäinen taso tuntuisi paremmalta ratkaisulta.

Tuulilasin alareunassa juokseva valo avustaa navigoinnissa näyttämällä kääntymissuuntaa, mikä ainakin aluksi tuntuu hauskalta ja hyödylliseltä tehosteelta.

Runtua osin ansiostakin saaneisiin kosketussäätimiin lienee tottuminen. Ensimmäisten VW-sähköautojen softaan sisältyneitä ongelmia ei viikon koeajon aikana ilmennyt, ellei näytön hidas herääminen ole sellainen.

Takapenkin ja etuistuinten selkänojien väliin anteliaasti tilaa. Kuva: Kari Ylänne

Takaistuimilla tilaa on hienosti. Tavaratila on muhkeat 543 litraa, mutta ostoskassien koukut ja niiden sijainti aiheuttavat tuskailua kauppareissun jälkeen.

Tavaratilaa riittää, mutta tässäkin autossa kassien koukut voisivat olla toimivammat. Kuva: Kari Ylänne

Vetohommia harrastavat ilahtunevat siitä, että GTX:n perään voi kytkeä 1 200 kilon jarrullisen vaunun.

Nelivetomallin tunnistaa takaa uusitusta puskurista ja luonnollisesti GTX-merkinnästä. Kuva: Kari Ylänne

Lue lisää: Ensitestissä Cupra Born: Nuorekas versio Volkswagenin ID.3:sta – kesympi kuin miltä näyttää

Lue lisää: VW-yhtymän päästöttömästi valmistettavien sähköautojen mallikirjo kasvaa – tässä tulee tuorein tulokas