Näin polttoaineverot ovat nousseet kymmenessä vuodessa – dieselkuskia rokotettu puolitoistakertaisesti

Ilta-Sanomat selvitti, miten bensiinin ja dieselin verotus on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut.

Polttoaineen hinnanmuodostus on melko monimutkaista. Lyhyesti voi kuitenkin toedeta, että hintaan vaikuttavat maailmanmarkkinoiden ohelle myös veroilla ja maksut sekä uudempana mekanismina myös biokomponenttien sekoitusvelvoite.

15.11.2021 11:09

Bensiinin ja dieselin hinta on noussut kahden euron litrahintarajan rikkoutumisen myötä yhä kiivaampaan keskusteluun.

Mutta paljonko bensiinin ja dieselin hinnassa on nyt niin sanottua poliittista lisää eli veroja, kun tilannetta verrataan esimerkiksi vastaavaan kymmenen vuoden takaiseen hetkeen?

Lue lisää: LM: Bensan kallistuminen nostamassa kilometrikorvausta ensi vuonna

Asian ymmärtämiseksi on oleellista tietää, että polttoaineesta maksettava kuluttajahinta muodostuu ensinnäkin dieselin ja bensiinin valmistus- ja jakelukustannuksista, katteista sekä hintaan lisättävistä valmiste- eli polttoaineverosta ja arvonlisäverosta.

Näistä erilaisten verojen osuus on kokonaisuutana ylivoimaisesti suurin, joskin polttoaineen kuluttajahinnan vaihteluun vaikuttaa myös raakaöljyn hinta sekä jalostajien ja jakelijoiden eli käytännössä öljy-yhtiöiden välinen kilpailu.

Lue lisää: Vaatimus bensiinin ja dieselin hintatason turvaamisesta lailla on rikkonut 100 000 nimen rajan

Se, miten bensiinin ja dieselin hinta milloinkin muuttuu, riippuu myös euron suhteesta dollariin sekä polttoaineveron korotuksista.

Hieman uudempana tekijänä mukana on myös ilmastotoimiksi laskettava biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen määrä, minkä myötä määräytyy se, kuinka paljon polttoaineessa pitää olla perusfossiilista kalliimpia biokomponentteja.

Energiasisältöveron ja hiilidioksidiveron yhteydessä maksetaan lisäksi huoltovarmuusmaksua ja kaiken päälle lisätään vielä 24 prosentin arvonlisävero.

Tätä luetteloa vasten on joka tapauksessa helppo ymmärtää, että polttoaineen hintamuutosten ja erilaisten päätösten ja tilanteiden suhde tuotteen lopulliseen kuluttajahintaan on jää helposti hämäräksi.

Lue lisää: Autoliitto varoittaa bensiinin ja dieselin litra­hinnan kohoamisesta vielä tuntuvasti – ”Todellista vaikutusta ei tiedä kukaan”

Selvää kuitenkin on, että poliittisten päätösten osalta liikennepolttoaineiden valmisteverotasoja on korotettu vuosina 2012, 2014, 2015, 2017 ja 2020.

Yhteensä nämä päätökset tarkoittavat sitä, että fossiilisen bensiinin nimellinen valmisteverotaso on noussut vuodesta 2012 lähtien yhteensä 10,92 senttiä litralta, kaikkiaan 75,28 senttiin litralta.

Vastaavasti fossiilisen dieselin valmisteverotaso on noussut yhteensä 16,42 senttiä litralta –  kaikkiaan 59,13 senttiin litralta.

Lue lisää: Bensiinin pumppuhinta on ylittänyt kahden euron haamurajan useilla eri asemilla

Voi siis todeta, että valmisteveron osalta dieselin hintaa on siis korotettu suhteessa puolitoista kertaa enemmän kuin bensiinin.

Huomattavaa kuitenkin on, että valmisteveron poliittinen korottaminen ei ole suinkaan tarkoittanut aina pelkkää polttoaineen kuluttajahinnan nousua.

Esimerkiksi koronavuoden 2020 veronkorotuksesta huolimatta moottoribensiinin hinta oli vuoden 2020 joulukuussa seitsemän ja dieselöljyn hinta yhdeksän prosenttia matalampi kuin vuonna 2019, johtuen raakaöljyn markkinahinnan laskusta.

Lue lisää: Sähköauton ilmainen lataaminen ABC-pisteissä loppuu – tällaisia ovat juuri paljastuneet hinnat

Toisaalta esimerkiksi moottoribensiini 95E10:n hinta ei ole noussut Suomessa 2000-luvulla, kun tarkastellaan polttoaineen deflatoitua reaaliarvoa.

Melkein samaa voi sanoa myös dieselistä, jonka verotaso on säilynyt kaikesta huolimatta niin ikään reaalisesti suurin piirtein samana viimeisen vuosikymmenen ajan.

Kesäkuussa 2021 verojen osuus dieselin markkinahinnasta oli noin 60 prosenttia ja bensiinin hinnasta hieman yli 70 prosenttia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?